Andersson haluaa myös poliitikot mukaan uudistamaan korkeakouluhaun pisteytysmallia

Korkeakoulujen vastuu ei ole toteutunut, opetusministeri sanoo. Hakukriteerejä on arvosteltu siitä, että ne lisäävät lukiolaisten uupumista.

Teksti
Tuukka Tuomasjukka

Opetusministeri Li Andersson (vas) arvostelee käytäntöä, jossa korkeakoulut päättävät yksin opiskelijavalintojensa pisteytysmallista. Hän kertoo kokevansa korkeakoulujen nykyisen päätöksentekovallan ”aika vaikeaksi” ja toivoo, että poliitikot ja toisen asteen toimijat pääsevät mukaan pisteytyskriteerien laatimiseen.

”Tässä on kyse työkalusta, jolla on hirvittävän suuret vaikutukset lukiokoulutukseen ja sen yleissivistävään luonteeseen, joidenkin mielestä jopa peruskouluun, jossa on mahdollista tehdä valintoja painotettujen luokkien avulla”, hän sanoo.

Korkeakoulujen opiskelijavalintaa muutettiin keväällä 2020 siten, että enemmistö uusista opiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. Uudistuksella pyrittiin nopeuttamaan toisen asteen opiskelijoiden siirtymää korkeakoulutukseen. Sittemmin uudistus on saanut kritiikkiä siitä, että yliopistot ovat itse määrittelemissään ylioppilastodistuksen pisteytystaulukoissa antaneet korkeimpia arvosanoja matemaattis-luonnontieteellisille aloille. 

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi kertoi huhtikuussa, että yliopistot päättävät pisteytyksen uudistuksesta ensi vuonna. Uusi pisteytysmalli tulisi voimaan vuonna 2026. Unifi totesi tiedotteessaan, että todistusvalinta on herättänyt kritiikkiä muun muassa siitä, miten se vaikuttaa opiskelijoiden jaksamiseen.