Analyysi: Susipolitiikka epäonnistui täysin, ja se voi laukaista surkean kierteen, jota kukaan ei osaa katkaista

On todennäköistä, että nyt peruuntunut susijahti nousee esille ensi talvena ja tappohalu on entistä kovempi.

Jari Leppä
Teksti
Mikko Niemelä

Suomen metsissä asustaa noin 300 sutta. Määrä on kasvanut muutaman vuoden ajan eikä kannanhoidollista metsästystä ole toteutettu sitten vuoden 2016.

Susikannan kokoa halutaan aika-ajoin rajoittaa metsästyksellä. Syy on inhimillinen: Susireviirien läheisyydessä asuvien ihmisten ja susien kohtaamisia halutaan vähentää. Susi halutaan pitää ihmisarkana.

Susi on petoeläin. Se tappaa syödäkseen, aivan kuten ihminenkin. Riistakeskuksen tilastojen mukaan valtio korvasi ennätysmäärän suden tappamia poroja vuonna 2021. Korvaussumma oli 2,7 miljoonaa euroa. Suden tappamia poronraatoja löydettiin 1 500 – vahinkojen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2020.

Maa- ja metsätalousministeriö on vetänyt kasvavista porovahingoista johtopäätökset. Se katsoo, että susien määrä on kasvanut merkittävästi ja se näkyy myös poronhoitoalueella. Porojen lisäksi sudet tappoivat kymmeniä metsästyskoiria, hevosia, lampaita ja nautaeläimiä. Nämäkin vahingot valtio korvasi.

Ihmisten ja susien lisääntyneet kohtaamiset ja kannan kasvu johtivat siihen, että ministeriö päätti marraskuussa 2021 maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk) johdolla aloittaa susien kannanhoidollisen metsästyksen.