Äkillisiä päähänpistoja

Francisco Goya kuvasi sodan julmuutta. Silti 1800-luvulla kuollut espanjalaistaiteilija ei ole sotakuvaaja.

Profiilikuva
Kolumni
Teksti
Hanna Weselius
Kirjoittaja on kirjailija, taiteen tohtori ja valokuvataiteen yliopistonlehtori.

Kasasta on vaikea erottaa, montako ruumista siinä makaa. Kaikkiin suuntiin sojottavia raajoja peittävät rievut, joista ei pysty erottamaan, mihin ruumiinosaan ne on tarkoitettu. Kun tarkkaan katsoo, saattaa kuvitella kasassa liikettä. Onko joku tuolla alla elävä?

Alastomalta miehen ruumiilta on katkaistu käsivarsi, ja ruumis on tökätty peräaukostaan puun oksaan. Puun alla parveilee sotilaita.

Isohattuinen mies on kaapannut nuoren naisen tiukkaan otteeseen ja työntää tätä eteenpäin. Vanhempi nainen yrittää iskeä veistä miehen selkään. Kuvateksti kertoo: ”He eivät halua sitä.”

Francisco Goya (1746–1828) teki nimellä Sodan kauhut tunnetun etsaussarjansa 1800-luvun alussa. Tuolloin käytiin Espanjan itsenäisyyssotaa. Vastakkain olivat ­Napoleonin nykyaikaisesti varustetut joukot ja espanjalaiset, jotka taistelivat seipäin ja veitsin. Goyan näkemys sodasta on ruma ja kaikille osapuolille tasapuolisesti armoton.