Aalto-korkeakoulu: Tänään perustetun säätiön varainkeruu sujuu "talvisodan hengessä"
Aalto-korkeakoulun synnyn vahvistava säädekirja allekirjoitettiin tänään Helsingissä. Säätiön varainkeruu on onnistunut yli odotusten, ja oppilaitos aloittaa toimintansa syksyllä 2009.
Opetusministeri Sari Sarkomaa ja EK:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa Helsingissä.
Säädekirjan mukaan Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistyvät säätiömuodossa toimivaksi yliopistoksi. Aalto-korkeakoulun hallitus on määrä nimetä elokuun alussa.
Valtiovalta lupautui sijoittamaan uuteen korkeakouluun 500 miljoonaa euroa vuoden 2010 loppuun mennessä sillä ehdolla, että muualta saadaan vähintään 200 miljoonaa euroa.
Tänä vuonna valtio on lupautunut sijoittamaan korkeakoulun säätiöön 200 miljoonaa euroa, kun taas elinkeinoelämän ja muiden lahjoittajien osuus on 80 miljoonaa euroa. Aalto-korkeakoulu muodostetaan Helsingin kauppakorkeakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta ja Teknillisestä korkeakoulusta.
Yksityisen puolen rahankeruuta Elinkeinoelämän keskusliitossa koordinoiva projektipäällikkö Marcus Nybergh kertoo, että luvatusta 200 miljoonasta eurosta on nyt koossa jo 112 miljoonaa euroa, eli täksi vuodeksi luvattu 80 miljoonan euron summa on ylitetty reilusti.
Suurimmat lahjoittajat ovat olleet Teknologiateollisuus ry ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, jotka molemmat ovat antaneet korkeakoulun säätiölle 40 miljoonaa euroa.
Nybergh myöntää, että jatkossa Aalto-korkeakoulu ei todennäköisesti saa saman suuruusluokan lahjoituksia, vaan ”leipä on pienempinä murusina maailmalla”.
”Enemmän töitä on jatkossa luvassa. Saatavat summat tulevat olemaan huomattavasti pienempiä”, Nybergh sanoo.
Nybergh suhtautuu optimistisesti siihen, että jäljellä oleva vajaan 90 miljoonan euron keräyspotti saadaan kasaan. Hänen mukaansa suomalaisyrityksissä on oivallettu, että maahan tarvitaan kansainvälisen huipputason korkeakoulu, jossa opetetaan ja tutkitaan elinkeinoelämän kannalta keskeisiä aloja.
Nyberghin mukaan monet yritykset ovat ”talvisodan hengessä isänmaan asialla”.
”Alustavien keskustelujen mukaan hyvin monilta yrityksiltä on tulossa miljoonaluokan lahjoituksia”, Nybergh kertoo.
Tutkijoille aikaa tutkimukseen
Aalto-korkeakoulun säätiön 700 miljoonan euron potti on niin sanotusti koskematonta pääomaa, johon ei kajota, vaan käytetään ainoastaan sen tuottoja.
Nyberghin arvion mukaan pääomasta voidaan tulouttaa tuottoja vuosittain noin 20-25 miljoonaa euroa, jotka kohdennetaan Aalto-korkeakoulun myöhemmin laadittavan strategian mukaisille painopistealueille.
Nybergh uskoo, että pääoman tuottoja käytetään ennen muuta pitkäjänteiseen tutkimustoimintaan, joka mahdollistaa pitempiaikaisen keskittymisen varsinaiseen tutkimustyöhön.
”Nykyisinhän tutkijoiden aika menee suureksi osaksi rahoituksen hakemiseen, kun projektit ovat niin lyhytkestoisia.”
Nyberghin mukaan Aalto-korkeakoulun rahankerääjät pitävät silmänsä auki myös mahdollisten ulkomaisten lahjoittajien suhteen. Hän ei pidä mahdottomana sitä, että jokin ulkomainen taho haluaisi tukea Suomeen perustettavaa huippukorkeakoulua.
”Esimerkiksi kun pääministeri Vanhanen kävi taannoin tapaamassa Microsoftin edustajia, niin he olivat hyvin kiinnostuneita tästä uudesta korkeakoulusta.”
Yritysmaailman ja erilaisten säätiöiden ohella lahjoituksia otetaan vastaan myös yksityishenkilöiltä, jotka haluavat tukea uuden korkeakoulun toimintaa. Varsinaisia kansalaiskeräyksiä ei kuitenkaan järjestetä.
”Ei tarvitse pelätä, että tupsulakit tulevat ovelle kolehdin kanssa”, Nybergh naurahtaa.
Teksti Tuomas Savonen (STT)
Kuva Pekka Sakki / LK