7 faktaa Sipilän hallituksen maakunta­uudistuksesta – kuntien budjeteista puolet pois

Kunnista ja kuntayhtymistä siirtyisi yli 220 000 työntekijää maakuntiin.

maakuntauudistus
Teksti
Teemu Perhiö
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Maakuntauudistus tuo Suomeen uuden hallintotason kuntien ja valtion rinnalle: 18 maakuntaa. Uusille maakunnille on tarkoitus siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu, joka on tällä hetkellä kunnilla. 

Maakuntien on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta.

Yhdessä muutokset muodostavat sote- ja maakuntauudistuksen, joka on Juha Sipilän (kesk) hallituksen jättihanke. Sote-palveluiden rakenneuudistusta on valmisteltu jo useamman hallituskauden ajan

Uudistuksen tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja kustannustehokkuutta.

Suunnitelman mukaisesti vuoden 2029 lopulla menojen tulisi olla 3 miljardia euroa pienemmät kuin mitä ne vuonna 2016 laaditun arvion mukaan olisivat ilman uudistusta.

 

Uudistus ei kuitenkaan automaattisesti alenna menoja. Alkuvaiheessa aiheutuu ainakin muutoskustannuksia esimerkiksi tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien yhtenäistämisistä.

Pohjimmiltaan koko uudistuksessa on kyse sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä maakuntahallinnon kautta.

Hallituspuolueista keskustalle on tärkeää, että maakuntia on paljon, kokoomukselle taas se, että yksityisten palveluntuottajien toimintamahdollisuudet paranevat. 

Hallituspuolueet kiistelivät aluksi perustettavien maakuntien määrästä.

Kokoomus olisi halunnut korkeintaan 12 maakuntaa, mutta suostui 18:aan saatuaan uudistukseen mukaan laajan valinnanvapausmallin. Sen mukaan asiakas voisi vapaasti valita, käyttääkö julkista vai yksityistä palvelua.

Suomen Kuvalehti tiivisti maakuntauudistuksen keskeisimmät kohdat hallituksen esityksen pohjalta:

 

Uusi hallintotaso: 18 maakuntaa

Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa, jotka muodostavat uuden hallintotason kuntien ja valtion väliin.

Maakunnat perustuvat nykyisten maakuntien alueisiin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Maakunnat on tarkoitus perustaa jo kesästä 2018 alkaen, mutta niiden toiminta alkaa vuoden 2020 alusta.

 

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirretään kunnilta maakunnille. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan.

Tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua sekä alentaa kustannuksia. Varmaa tietoa siitä, miten uudistus vaikuttaa kustannuksiin, ei kuitenkaan ole. 

Erikseen säädettävän valinnanvapauslain mukaisesti asiakas voisi valita, mistä hän saa palvelunsa: julkiselta, yksityiseltä vaiko kolmannen sektorin toimijalta.

Valinnanvapauslaki kaatui perustuslakivaliokunnassa kesällä 2017.

Lokakuun alkupuolella hallitus oli pääsemässä sopuun esityksen sisällöstä, mutta kiista asiakassetelistä on siirtänyt ratkaisua. 

Esityksen mukaan maakunnan tulee perustaa liikelaitos julkisten palveluiden tuottamiseksi. Kansalainen voi valita minkä sote-keskuksen asiakkaaksi rekisteröityy, mutta mikäli hän ei tee valintaa, on hän automaattisesti ensimmäiset kaksi vuotta maakunnan sote-keskuksen asiakas.

Jos hän ei tee valintaa tuona aikana, ohjataan hänet lähimpään palveluun – joka voi olla myös yksityinen. Oman sote-keskuksen voisi valita vuodesta 2021 alkaen.

 

Maakunnat saavat yhteensä 25 tehtävää

Maakunnille tulee maakuntalakiluonnoksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös 24 muuta tehtävää.

Niitä ovat muun muassa pelastustoimi, työ- ja elinkeinopalvelut, aluekehittäminen ja ympäristöterveydenhuolto.

Tämän myötä ely-keskukset, TE-toimistot ja maakuntien liitot lakkautetaan.

Kuudesta nykyisestä aluehallintovirastosta taas muodostetaan lupa-, ohjaus- ja valvontaviranomainen eli Luova, jolla on valtakunnallinen toimivalta.

Tehtäviensä rajoissa maakunta voisi ottaa järjestettäväkseen myös yksittäisiä kuntien tehtäviä, jos maakunnan alueen kaikki kunnat ovat asiasta yhtä mieltä ja myös rahoittavat tehtävän.

Yhden luukun mallin mukaisesti yritykset saisivat kaikki palvelunsa yhdestä paikasta.

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen saisivat poikkeuksena luvan perustaa kuntayhtymän, joka olisi vastuussa kasvupalveluista. Se olisi avoin kaikille Uudenmaan maakunnan kunnille.

 

Valtaa käyttää vaaleilla valittu maakuntavaltuusto

Valtuusto valitaan maakunnille maakuntavaaleissa. Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus pitää lokakuussa 2018, mutta sen jälkeen ne järjestetään neljän vuoden välein kuntavaalien yhteydessä.

Maakuntavaltuusto asettaa hallituksen ja muut toimielimet sekä valitsee maakuntajohtajan. Valtuusto päättää strategiasta sekä talousarviosta ja -suunnitelmasta.

Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin kuuluvat suorien vaalien lisäksi muun muassa aloiteoikeus ja neuvoa-antava kansanäänestys.

Valmistelutoimielin vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisestä kunnes maakuntavaltuusto aloittaa kautensa. 

 

Viisi yhteistyöaluetta

Maakunnat jaetaan viiteen yhteistyöalueeseen, jotka laativat yhteistyösopimukset sosiaali- ja terveyspalveluiden alueelliseksi yhteensovittamiseksi.

Jokaisessa yhteistyöalueessa on yliopistollinen keskussairaala.

 

Rahoitus tulee valtiolta

Maakunnat eivät saa verotusoikeutta, vaan valtio rahoittaa niiden toiminnan. Valtionverotuksen kiristymisen takia kunnallisveroa ja yhteisöveroa lasketaan sekä kuntien valtionosuuksia pienennetään, jotta kokonaisveroaste ei nousisi.

Siirtyvien tehtävien osuudet budjetista ovat kunnittain 47–71 prosenttia.

Siirtyvät kustannukset ovat vuoden 2018 arvioidussa tasossa yhteensä 17,4 miljardia euroa. Näistä valtionosuuksia on 5,8 miljardia euroa ja verotuloja 11,6 miljardia euroa. 

Verotuksen siirtymisen vuoksi kunnallisveron laskemista säädeltäisiin aluksi siten, että jokaisen kunnan veroprosenttia laskettaisiin yhtä paljon, 12,47 prosenttiyksikköä. Lisäksi siirtymäajaksi tulisi korotuskatto, minkä jälkeen kunnat saisivat vapaasti päättää veroprosentistaan.

Koska maakuntien väestö ja palvelujen tarpeet vaihtelevat, valtio tasaisi rahoitusta

 

Henkilöstö ja omaisuus siirtyvät

Tehtävien siirtymisen myötä myös henkilöstö siirtyisi maakuntiin.

Kunnista ja kuntayhtymistä siirtyisi yli 220 000 henkilöä, valtion aluehallinnosta noin 5 000. Siirtyvät työntekijät säilyttäisivät siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet 

Maakunnan tehtävissään tarvitsema omaisuus joko siirretään tai vuokrataan maakunnalle.