Riitta Kylänpää hakee kirjoista lohtua.

Utopia elää, julistaa kulttuurivasemmiston pamfletti

Riitta Kylänpää
Blogit Kohtaamiset 13.4.2011 16:31

Kyynisyys ja fatalismi maatukoot hautaansa, ilmoittaa uusi puna-vihreä mielipidekirja.

Pamfletistien mukaan vapaus, veljeys ja tasa-arvo ovat arvoina edelleen ajankohtaisia, mutta vaativat jatkuvaa päivitystä, jotta liike säilyisi elävänä.

”Inhimillinen elämä ei typisty talous- ja tuotantosuhteisiin”, kirjan toimittajat Jan Liesaho ja Vaula Tuomaala muistuttavat esisanoissaan. Sen sijaan poliittisen vasemmiston on heidän mielestään ”laajennettava materiaalista kritiikkiään kohti kokonaisvaltaista kulttuurillista kritiikkiä”.

Niinpä pamfletin kirjoittajiksi on kutsuttu joukko vasemiston mutta myös vihreän liikkeen piirissä vaikuttavia taiteilijoita, kulttuurityöntekijöitä, toimittajia, aktivisteja, tutkijoita ja ajattelijoita.

Teoksen avaa taiteilija ja professori Teemu Mäen artikkeli ”Käytännöllisen utopian alkeet”, jossa kirjoittaja ensin hahmottelee vallitsevan yhteiskunnallis-poliittisen tilanteen ja sen jälkeen erittelee seikkaperäisesti keinot vääryyksien korjaamiseksi.

Artikkelin ytimessä luetellaan taiteen perustehtävät. Tehtäviä on kaikkiaan neljä, eikä niillä totisesti tarkoiteta yleisön passivoivaa viihdyttämistä tai sen kansallistunnon onttoa pönkittämistä.

Taide on sekä todellisuuden kohtaamisen muoto että yhteiskunnallinen muutosvoima, Mäki kiteyttää.

”Ymmärtäminen ja olennaisen äärelle pääseminen voivat olla valtavia nautintoja ja voimistaa olemassolonkokemusta myös silloin, kun sen mitä ymmärretään ja se olennainen mikä taiteen kautta paljastuu, on synkkää, raadollista ja meitä nöyryyttävää”, Mäki muistuttaa.

”Taide voi olla filosofian ja politiikan joustava ja laajennettu muoto”, Mäki kirjoittaa, eikä taiteen tarkoitus toteudu koko potentiaalissaan, jos sen tarkoitukseksi määritellään vain massojen viihdyttäminen ja kansansuosion tavoittelu.

Myöhemmin pamfletti vastaa omaan haasteeseensa mielenkiintoisin tavoin, esimerkkeinä runoilija Henriikka Tavin käsitetaiteellinen esitys kirjailija Sofi Oksasen käsittelystä Helsingin Sanomien sivuilla vuosina 2008-2011, Lissu Lehtimajan ja Ville Rannan sarjakuvaesseet, ja J. K. Ihalaisen runomuotoinen julistus ”Paikat on nimettävä ennen kuin ne hävitetään”.

Sillä lailla!

Ilman Lenin-setää, huom. Toimittaneet Jan Liesaho & Vaula Tuomaala. Into 2011.

Riitta Kylänpää

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

Taiteen tehtäviin kuuluu näköjään edelleen vaatia rahaa kissantappovideoihin. Mikäs siinä, mutta kai demokratiassa kysytään myös kansalta.

Näitä luetaan juuri nyt