Riitta Kylänpää hakee kirjoista lohtua.

Totuus lohduttaa

Riitta Kylänpää
Blogit Kohtaamiset 10.9.2012 10:00

Monet kuvittelevat, että vain lapset ja vanhukset kaipaavat lohdutusta, arvelee Nylén&Linkola -näytelmän Antti Nylén. Väärin, Nylén-niminen näytelmähenkilö jatkaa. Me kaikki tarvitsemme lohdutusta. Lohtua tuo totuus. Totuus on rakkaus. Niin Janne Reinikaisen kirjoittama teksti taisi tiivistettynä mennä.

Näytelmän toisen henkilön nimi on Pentti Linkola. Linkolan osuuden on kirjoittanut ja ohjannut Kristian Smeds. Näytelmän Linkola kirjoittaa itku silmässä rakkauskirjettä taajamanaiselle. Hän ei ymmärrä, miksi nainen on aina väsynyt, vaikka nukkuu kunnon yöunet, syö ihania itusalaatteja ja juoksee kulttuuririennosta toiseen.

Vaikka rakkauden kaipuu, kyllä rakkaus näytelmän Linkolaakin lohduttaisi, on pohjaton, hän hylkää sen. Hänelle ylimmäinen totuus on luonto. Luontoa/totuutta meidän on suojeltava.

Otettuaan virallisesti vastaan Yhdysvaltain presidenttiehdokkuuden Barack Obama julisti: ”Te kannatatte minua, koska minä kerron teille totuuden.”

Entäs sitten Eeva KilpiKuolinsiivous -kirjassaan. 1996 hän kirjoittaa päiväkirjaansa: ”Me erosimme, Mikko ja minä, 30 vuotta sitten; ei ehkä olisi pitänyt.” Kaksi vuotta myöhemmin hän toteaa olevansa nyt, vanhoilla päivillään ”juuri sellainen nainen, jota hän (Mikko) olisi tarvinnut ja jota hän ehkä etsi”. 2011 hän palaa samaan asiaan: ”Turha luulo!”

Ihastuttavan häilyväistä.

Sitten tulee sunnuntaina 11.11. 2011 klo 6.17 ja Kilpi kirjoittaa päiväkirjaansa: ”Ihmisaivot ovat aivovamma.”

Lohdun sana löytyy keskiviikkoaamulta 18.10.2001. ”Älä sure, huomenna on kaikki hullummin.”

Riitta Kylänpää

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt