Performansseja sille, joka haluaa tulla yllätetyksi

Profiilikuva
Blogit Kohtaamiset
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Saamansa julkisuuden perusteella mitattuna performansseille, mediataiteelle ja runoudelle omistettua biennaalia ei ole ollut olemassakaan.

Ohjelman tasossa ei ole ollut valittamista. Viikonloppuna Kiasmassa, Helsingin Ylioppilasteatterissa ja Korjaamolla järjestetty Là-bas→ biennaali on esitellyt kiintoisia tekoja ja tekijöitä niin kotoa kuin ulkomailta.

Eilen lauantaina huomio kiinnittyi erityisesti itävaltalaiseen Jörg Piringeriin. Hänen tietokoneohjelmoitu visuaalinen runoutensa on myös äänen taidetta.

Piringerilta kuultiin ja nähtiin kaksi noin puolen tunnin mittaista runosarjaa, toinen iltapäivällä Kiasma-teatterissa, toinen illalla Korjaamolla. Homma toimi, ja taiteilija otti yleisönsä sekä museo- että klubiympäristössä.

Runouden liittäminen performanssien yhteyteen kuului biennaalin onnistuneisiin ratkaisuihin. Tästä esimerkkinä Leevi Lehdon ja Teemu Mannisen äänirunous ja etenkin Jonimatti Joutsijärven, Olli-Pekka Tennilän ja Antti E. Salmisen Kiasman lavalla vetämä yhteisesitys.

Tulkoon vielä mainituksi kaksi performanssia perjantailta: irlantilaisen Mark Wardin visuaalisesti hieno esitys ja performanssi kotimaiselta ryhmältä nimeltä Täydellisyys.

Yleisöä tapahtumiin on ihme kyllä riittänyt, eli tapahtumat ovat olemassa tiedotusvälineiden piittaamattomuudesta riippumatta. Ainakin tämä on hieno mahdollisuus solmia henkilökohtaisia suhteita yli taiteen välisten rajojen.

Järjestelyistä menestys ei ole kiinni, sillä kaikki biennaalin tapahtumat ovat maksuttomia. Sitä paitsi perjantai-iltana kuka tahansa saattoi kävellä Kolmen sepän patsaalta portaat ylös Ylioppilasteatteriin ja nauttia sen tiloissa ilmaisesta ruoasta ja juomasta, esityksistä puhumattakaan.

Performanssien lomassa vieras saattoi vaihtaa ajatuksia niin muun yleisön kuin esityksistä vastaavien taiteilijoiden kanssa. Sellaista tapahtuu.

Jatkuu tänään. Vielä ehtii. Ja jos ei ehdi, onhan kirjallisuutta.