Riitta Kylänpää hakee kirjoista lohtua.

Öö muuseumis

Riitta Kylänpää
Blogit Kohtaamiset 28.1.2010 00:00

Kello on kamalan paljon, mutta museossa riittää ihmisiä. Mattimyöhäiset kiittävät Ateneumia, jonka ansiosta syyskuusta asti esillä ollut Picasso-näyttely on avoinna puolille öin kahtena viimeisenä päivänä.

Vaikka Conan O’Brienin viimeinen tv-show lähenee uhkaavasti, yleisöä kuhisee kuvien äärellä satamäärin, kymmenittäin joka salissa. Toisaalta missäpä arvonsa tuntevassa museossa näin ei olisi jokaisena päivänä – Picassolla tai ilman.

Ainakin tänä hyytävän kylmänä talvi-iltana kansallinen taidelaitos löi viereisen urheilubaarin yleisömenestyksessä 2000-2, noin silmämääräisesti laskien.

Tavallista väkeä, joukossa muutama tuttu kasvo: jääkiekkovalmentaja, kirjallisuudentutkija, runoilija, näyttelijä, pari rokkaria. Kaikki ihmisiä, joille toisin tekeminen ja toisin näkeminen on merkityksellistä.

Sata vuotta sitten Pariisin kattojen alla tapahtui jotain kummallista, jonka seurauksena käsitys todellisuudesta muuttui. Joukko köyhiä taiteilijoita, Picasso yhtenä heistä, asetteli jätepuun pinnalle hiukan maalia ja muutaman sanomalehdenrepaleen, eikä mikään ollut enää entisensä.

Se, että yhdellä tuollaisella esineellä voisi tänään ostaa kokonaisen museorakennuksen, on ihmeenä samaa luokkaa kuin se, että joku tekisi sahramia kivihiilestä.

Sillä erotuksella, että nämä ihmeet ovat totta ja vangitsevat yhä katseemme.

Näyttely on viimeistä päivää avoinna torstaina 28.1.2010 klo 10-24 (lipunmyynti loppuu klo 23).

PS. Kuinka ollakaan, näyttelyn jälkeen katselin televisiosta Conanin viimeiseksi jääneen shown, jossa yksi komediapaloista kuvasi äärimmäistä tuhlausta: hirmuliskon luuranko suihkuttamassa beluga-kaviaaria ”aidon” Picasson päälle. Niin, ja jos joku ihmettelee otsikkoani, se on peräisin Ben Stillerin tähdittämästä elokuvasta Yö museossa, tässä kuitenkin toisin eli viroksi kirjoitettuna.

Riitta Kylänpää

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt