Riitta Kylänpää hakee kirjoista lohtua.

Nousu Subasion vuorelle – Danten ja Leinon opastamina

Riitta Kylänpää
Blogit Kohtaamiset 31.5.2011 22:57

Teimme tänään retken paikkaan, johon viitataan Jumalaisessa näytelmässä.

Kyseessä on vuori nimeltä Monte Subasio, jonka rinteillä Pyhän Fransiskuksen synnyinkaupunkina tunnettu Assisi sijaitsee.

”Rinteellä tällä”, Dante kirjoittaa Paratiisin yhdennessätoista laulussa, ”Aurinko kerran syntyi maailmalle.”

”Aurinko” tässä on tietysti Fransiskus. Itse vuoren runoilija tyytyy kuvaamaan vain yhdellä sanalla: ”vehmas”.

Koko Subasiota ja Assisia kuvaava jakso menee näin:

Välillä on Tupinon ynnä joen,
mi virtaa vuorelta Ubaldon pyhän,
maa heilimöivä, rinne vehmas, jolta

Perugia, kautta Porta Solen, kylmän
ja kuuman saa, ja suree taempana
Nocera, Gualdo kohtaloaan kovaa.

Rinteellä tällä, missä on se loivin
Aurinko kerran syntyi maailmalle
kuin usein luona Gangeksen se nousee.

Ken puhuu paikasta siis siitä, älköön
Ascesiks sitä mainitko, ei kyllin
se sano, sanoo vasta oikein: Itä.

Eino Leinon 1914 ilmestynyt suomennos on ansiokas, mutta alkutekstin ankarat vaatimukset tekevät tekstistä tavattoman tiheää ja siksi vaikealukuista. Selitys on siten paikallaan:

”Dante määrittelee täten Pyhän Fransiskuksen syntymäpaikan, Assisin kaupungin. Se sijaitsee Umbriassa Subasio-vuoren rinteellä, joka kohoaa kahden pienen joen, Tupinon ja Chiascion välillä; viimemainittu saa alkunsa Anscianon vuorelta, jossa pyhän Ubaldon, Gubbion piispan, kerrotaan eläneen. Lähellä Assisin vuorta sijaitsee Perugia, joka idästä käsin, »kautta Porta Solen», on alttiina Subasion vuorelta puhaltaville raaoille talvituulille sekä kesällä kuumille auringonsäteille, samalla kuin läheiset Noceran ja Gualdon kaupungit ovat ilmanalan ja maanlaadun tähden vieläkin epäsuotuisammassa asemassa.”

Ja edelleen:

”Aurinko = Pyhä Fransiskus, jonka syntymää Dante vertaa auringon usein niin kirkkaaseen nousuun idässä Ganges-virran luona. Siksi ei riitä, että hänen synnyinpaikkaansa kutsutaan Assisiksi – Ascesi tai Scesi on sen vanhentunut muoto – vaan idäksi, tuon ihmeteltävän aurinkonsa vuoksi.”

Meiltä nousu Monte Subasiolle onnistui helposti, sillä autotie kulkee huipulle asti. Vuoren huippu sijaitsee 1290 metriä merenpinnan yläpuolella ja sen puuttomalla laella laiduntavat hevoset, lampaat ja lehmät.

hevosia subasiolla

Huipulta avautui näkymä kaikkiin ilmansuuntiin. Etualalla Subasiota joka puolelta piirittävät viheriäiset laaksot ja niiden takana Umbriaa halkovat Apenniinit niin kauas kuin silmä kantaa.

Danten mainitsemista raaoista talvisäistä en tiedä, mutta illan tullen tuuli Subasiolla yltyi yhtäkkiä näin kesän kynnykselläkin. Tuhdit italialaiset työhevoset jatkoivat tyynesti laiduntamista, mutta me pakkauduimme takaisin autoihin ja aloitimme laskeutumisen kohti Spoleton laaksoa.

Subasio näytti jälleen vehmautensa. Jos olisin laskenut rinteen kaikki oliivipuut, olisin laskemassa niitä vieläkin.

Kuva Karri Kokko.

Riitta Kylänpää

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

Kiva!
Kiitos hevosenkuvasta ja tiedosta että oliivipuitakin siellä on kans.
Maksamme veroja tästä lähtien ilomielin, kun apurahoilla saamme tuollaista palautetta Karri Kokolta!
Alan epäillä, että Soini on oikeassa…

Näitä luetaan juuri nyt