Linkin takana: WikiLeaks, Hänninen ja Fluxus

* Julian Assange ja WikiLeaks herättävät journalisteissa ristiriitaisia tuntemuksia. Voiman päätoimittajan Hanna Nikkasen mielestä Assangen ajaman läpinäkyvyyden ”tulee ulottua kaikkiin, ei vain jo ennalta pahantekijöiksi määriteltyihin tahoihin”.

* Piraattiliiton mukaan kyse on ”täydestä informaatiosodasta, jossa sodan toinen osapuoli Yhdysvallat yrittää kaikin käytettävissään olevin keinoin tuhota WikiLeaksin organisaation ja vähintäänkin savustaa sen kokonaan ulos netistä.”

* Taiteilija ja runoilija Jim Andrews on piraattien kanssa samoilla linjoilla. Andrews vertaa WikiLeaksin vaientamisyrityksiä musiikin vapaasta jakelusta ja Napsterista käytyyn taisteluun.

* Mutta mikä oikein on miehiään tämä salaperäinen avoimuuden kannattaja? Aikakauslehti New Yorker profiloi Julian Assangen viime kesäkuussa.

* Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen ja yhä useammat yritykset osaavat hyödyntää sen ainutlaatuisuutta. Financial Times esittelee muun muassa Facebookin uuden palvelun.

* Runous tekee hyvää ajattelulle, väittää skottitutkimus. Psykologien mukaan runojen tiheä kuvakieli ja runoilijoiden taipumus horjuttaa lukijoitaan pakottavat kiinnittämään tarkempaa huomiota tekstin yksityiskohtiin ja vaikuttavat siten aivojen vireyteen.

* Jani Hännisen (s. 1974) maalaukset käsittelevät isoja aiheita muutamalla perusvärillä. Tältä ja tältä (video) näyttää tämä hetki ajattomaksi tiivistettynä ja hahmotettuna. Näyttely on esillä 19. joulukuuta asti Galerie Anhavalla Helsingissä.

* Samalla reissulla voi pistäytyä naapurissa Kiasmassa katsomassa Ars Fennicalla palkitun Charles Sandisonin visuaalista runoa, jonka tekstimateriaalina on käyetty Oxford English Dictionaryn laitosta vuodelta 1911. Työ, joka kantaa nimeä ”Kieli maailman peilinä” (ja joka videolle taltioituna näyttää tältä) on esillä vielä viikon ajan sunnuntaihin 12. joulukuuta asti.

* Kevennetäänpä hieman. Mustekala.info etsii nimittäin vuoden esteettistä rikosta. Kaikki saavat osallistua, ja nimenomaan omia ehdotuksia kaivataan. Malliksi kuitenkin muutama esimerkki: elokuvateatteri Bristolin sulkeminen, Marja Tyrnin Tortturalli, Sorbuksen valmistuksen lopettaminen, Jari Litmasen patsas, Päivi Räsäsen retoriikka, nahkalegginsit. Tai miten olisi Helsingin Musiikkitalon julkisivu?

* Lopuksi vihje Norjaan matkaaville. Henie Onstadin taidekeskus Oslon kupeessa esittelee poikkitaiteellisen Fluxus-ryhmän tekemisiä. Näyttely on esillä ensi helmikuun loppuun ja perustuu museon omiin kokoelmiin.