Riitta Kylänpää hakee kirjoista lohtua.

Jukka Relander ehdottaa kurin tilalle lisää luovia voimia

Riitta Kylänpää
Blogit Kohtaamiset 4.3.2011 17:33

Vihreiden ehdokas Jukka Relander syyttää Nokiaa luovien voimien alasajosta ja suosittaa postmodernia tekotaidetta pakolliseksi oppiaineeksi.

Suomen ja Nokian yhteisessä projektissa oli kyse ennen muuta teknologiavetoisesta hankkeesta, Relander toteaa Uudelle Suomelle laatimassaan puheenvuorossa.

Relanderin mielestä jähmeä teknologinen osaaminen ei kuitenkaan enää riitä.

”Nokian kriisi on myös Suomen kriisi. Kehityksen veturista tuli sen jarru.”

Relanderin mukaan jälkeenpäin voidaan todeta, ettei Nokia ollut ”tietoyhteiskunnan airut, vaan teollisen yhteiskunnan viimeinen parahdus”.

”Kännykkätuotanto on tavarantuotantoa ihan siinä missä sellun keitto, teräksen takominen tai laivanrakennus. Työn lopputuotteena on esine, johon voi lyödä päänsä, mutta ei ideaa, joka loisi uutta”, Relander kirjoittaa.

Kirjoittajan mielestä luova talous ei ole kurin, järjestyksen ja auktoriteettien talous.

”Tarvitsemme kuritonta uteliaisuutta, emme herran pelkoa ja kurinalaista tuotantoprosessia. Jos halaumme menestyä, ajatukset on nyrjäytettävä ihan uuteen asentoon.”

Relanderin mielestä nyt on loistava hetki muuttaa koko yritystukien strategia: Nokian paapomisen sijasta on panostettava satoihin pieniin yrityksiin.

”Näiden kohtalonkysymysten äärellä on järkyttävää ja pelottavaa, että kevään vaalien keskeisin vaatimus on paluu kansalliseen yhtenäiskulttuuriin ja muihin teollisen yhteiskunnan kuri-ideologioihin”, Relander kirjoittaa.

Relanderin mielestä perussuomalaisten karsastama postmoderni tekotaide pitäisi päinvastoin ”määrätä pakolliseksi oppiaineeksi, koska vain sitä kautta syntyy abstraktia ajattelua ja kykyä käyttää symboleita.”

”Nämä ovat uuden talouden tuotantovoimia, soi Sibelius sitten taustalla tai ei”, Relander kirjoittaa.

Lisää aiheesta: Koiranmutkia-blogi pilkkoo Vesa-Matti Saarakkalan HS:lle esittämiä kulttuurikäsityksiä otsikolla ”Muodon erotiikasta”.

Riitta Kylänpää

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

Uteliaisuus hyvä – kurittomuus paha. Onko kaikkialla samanlainen ”postmoderni tekotaide” jokin todellinen arvo? Kikkailuna se on kivaa, mutta sen globaalit standardit ovat surullisia. Koko maailmassa velloo, ja pulppuilee saman kaavan mukaista taidetta hetken ratoksi. Samalla vuosituhansien traditiot syöstään säälittä romukoppaan ilman yritystälään pitää niitä elossa saati kukoistavina. Ymmärtävätkö postmodernistit, että heidän halveksumansa traditiot aivan oikeasti voivat näivettyä ja vaikka kadota – ja vieläpä kokonaan. Millainen on on yhtenäistynyt, yhtä kiettä ja yhtä kulttuuria edustava maailma? Onko se hyvä maailma?

Väännän kurittomasti Jukka Relanderin ulko-oveen postmodernin tägin Coca-Cola is it!

Valitettavasti en pysty tappamaan kissaa, mutta voin myös tarjota käsitetaiteellisen pläjäyksen, johon liittyy Relanderin pankkitilin tyhjentäminen performanssinomaisesti.

Eero, lue Relanderin kirjoitus. Kitinäsi meni täysin kieroon. Samoin ”Onko globaali kivaa”, tekstisi on täyttä dadaa – siis haukkumaasi postmodernismia parhaimmillaan.

Kyllä koulujen taideaineiden opetus jo nykyisellään painottuu liiankin voimakkaasti nykytaiteeseen ja jopa viihteeseen, kun taas tutustuminen europpalaisen sivistysperinteen klassiseen perintöön jää perin vähäiseksi. Tämä vinouma pätee niin kirjallisuuden, musiikin kuin kuvataiteenkin opetuksessa

”Paluu kansalliseen yhtenäiskulttuuriin” toteutuu katsomalla peiliin. Samalla pysähtyneisyyden asialla on Lipponen pystyttäessään Berliinin muuria itärajalle.

Samoin Donner haluaa estää rajaseudun ihmisten luontevan keskinäisen kanssakäynnin.

”Eero, lue Relanderin kirjoitus. Kitinäsi meni täysin kieroon. Samoin ”Onko globaali kivaa”, tekstisi on täyttä dadaa – siis haukkumaasi postmodernismia parhaimmillaan.”

Osaan kyllä tuottaa postmoderneja kokemuksia, mutta olen jyrkästi eri mieltä siitä, pitäisikö valtion rahoittaa näitä kokeiluja.

Kaikenpuolinen tietämättömyys ja kyvyttömyys tunnistaa persudemagogiasta ammentavaa reflektoivaa sarkasmia alleviivaa eeron henkistä impotenssia ja näitä arvioita noin ylipäätään. Dada ei ollut modernismia, saati postmodernismia vaan lähinnä ranskalaista avangardea ja antiteesi silloiselle vallitsevalle tekotaiteellisuudelle ja ensimmäisen maailmansodan aiheuttamalle järkytykselle. Sinänsä erikoisia kukintoja tällaiset väitteet, joissa itsessään toteutuu kertautumisen idea.

Yashaman väitteet koulujen taideopetuksesta ovat naurettavuudessaan traagisia. Ei kouluissa opeteta nykytaidetta, ei kuvataiteen, kirjallisuuden kuin musiikinopetuksessakaan. Taideopetus on useimmissa kouluissa hyvin vaatimatonta ja painottuu omaehtoiseen tekemiseen. Paskarteluksi opettajat itse nimittävät olemattomia mahdollisuuksiaan opetuksen antamiseen.

Jukka Relanderin lausunnot osoittavat, että hän leijailee idealistisissa sfääreissä täysin irrallaan realistisesta yhteiskunnasta!

Tästä jo näkee, että Relanderilla ei ole hajuakaan tieteestä ja tekniikasta: ”Kännykkätuotanto on tavarantuotantoa ihan siinä missä sellun keitto, teräksen takominen tai laivanrakennus. Työn lopputuotteena on esine, johon voi lyödä päänsä, mutta ei ideaa, joka loisi uutta”, Relander kirjoittaa.

Sattumoisin jokainen noista Relanderin halveeramista aiheista sisältää sadoittain loistavia innovaatioita ja kiitettävää kehtystyötä! Lisäksi ne ovat tuottavia aloja, joiden varassa yhteiskunta pyörii ja voi kehittyä edelleen.

Relanderin mielestä perussuomalaisten karsastama postmoderni tekotaide pitäisi päinvastoin ”määrätä pakolliseksi oppiaineeksi, koska vain sitä kautta syntyy abstraktia ajattelua ja kykyä käyttää symboleita.” – Herra meitä varjelkoon, jos tällaiset ihmiset pääsevät määräävään asemaan!

Suosittelen Relanderille lämpimästi – ja ilman mitään sarvia ja hampaita – matematiikan kursseja. Siinä sitä oppii todellista LOOGISTA abstraktia ajattelua ja symbolien käyttöä.

Käväisin lukemassa Relanderin pakinan. Kirjoituksen motivaattorina vaikutti olevan kauna, jonka hän on jostain syystä kehittänyt Nokiaa kohtaan.
Ei ainakaan minulle auennut, mitä ovat nämä ”luovan talouden tuottavat elinkeinot”. Joissa siis Suomi on kovin jälkeenjäänyt ja joilla pitäisi eurot maailmalta kerätä, kun hi- ja low-tec tuotteiden suunnittelu ja tuotanto Suomessa lopetetaan.

6+6+6 Onko ymmärryksessäsi vikaa ? Vai lukutaidossasi? Vai yritätkö leikkiä harhautuksen mestaria, jos pystyt vastaamaan, niin perustele. Jos et, ei ole pakko kirjoittaa mitään.

Näitä luetaan juuri nyt