J. D. Salinger: Kirjailija joka sanoi julkisuudelle ei kiitos
Eilen tuli tieto, että amerikkalaisen nykykirjallisuuden toinen suuri vetäytyjä J. D. Salinger on kuollut 91 vuoden ikäisenä. Kirjailija antoi kirjojensa puhua ja kieltäytyi järjestelmällisesti julkisuudesta. Salinger ei julkaissut mitään uutta vuoden 1965 jälkeen ja viimeisin haastattelukin on vuodelta 1980.
Kirjailijan maine ja merkitys perustuvat kolmeen teokseen: läpimurron varmistanut romaani Sieppari ruispellossa (1951), novellikokoelma Yhdeksän kertomusta (1953) ja yhden pienoisromaanin ja yhden novellin sisältävä Franny ja Zooey (1961).
Sieppari kiehtoo lukijoita vuosikymmenestä toiseen. Romaanin erikoislaadusta kertoo, että siitä on ilmestynyt jo kaksi eri suomennosta. Pentti Saarikosken puhekielistä suomea kirjallisuuteemme istuttanut versio ilmestyi 1961 ja Arto Schroderus julkaisi omansa 2004.
Kirjailija Rick Moody painotti muistokirjoituksessaan Salingerin kollegiaalista esimerkkiä. Moodyn mielestä kaikki hänen ikäpolvensa kirjailijat ovat kaikki tulleet Salingerin paidanhelman alta.
Salinger ei kuitenkaan maineesta piitannut. Kuten verkkolehti Salonin kriitikko Laura Miller muistuttaa, Salinger vältteli julkisuutta koska hän ei halunnut olla kuuluisa ja hän oli kuuluisa siksi että hän ei halunnut esiintyä julkisuudessa. Kuuluisuus tavallaan aiheutti mutta myös mahdollisti hänen eristäytymisensä.
Erakkous oli vainoharhaista. Salingerin mielestä kukaan ei saisi tietää tai kirjoittaa hänestä mitään.
Kirjailijan suurimmat fanit tavallaan riemuitsevat hänen kuolemastaan, Miller arvelee. Nyt kun kirjailija on poissa, hänen julkaisemattomilla käsikirjoituksillaan (joita uskotaan ja toivotaan löytyvän melkoinen pino) on edes pieni mahdollisuus löytää tiensä julkisuuteen asti.
Siihen asti on tyytyminen merkilliseen kirjaan nimeltä Sieppariin ruispellossa. Romaanilla on annettavaa vuosikymmenestä toiseen kaikille niille, joiden mielestä nuoruuden aitoudessa ja ehdottomuudessa on jotain tavoittelemisen arvoista.
PS. Jutun alussa mainittu ”amerikkalaisen nykykirjallisuuden toinen suuri vetäytyjä” on tietysti Thomas Pynchon.
Lisää aiheesta
J. D. Salinger: Voice of America (Kriitikko Laura Miller, Salon)
Salinger: An Influential Voice, Even In ’Silence’ (Kirjailija Rock Moodyn kirjoitus NPR:ssä)