Riitta Kylänpää hakee kirjoista lohtua.

Hyviä perusteluja Guggenheimille

Riitta Kylänpää
Blogit Kohtaamiset 24.1.2011 21:39

Miksi kansainvälisen museobrändin edustaja kannattaa toivottaa tervetulleeksi?

Kulttuuria laajasti seuraavan Mustekala.infon blogiin kirjoittava Silvia Hosseini jakaa Guggenheim-museon mahdolliseen tuloon suhtautuvat kolmeen ryhmään: 1) museota vastustavat ”kansanmiehet”, 2) museota puoltava ”eliitti” ja 3) ”ilonpilaajat”.

Kaksi ensin mainittua ryhmää ovat ennestään tuttuja, sen sijaan kolmas ryhmä on kiintoisa. Hosseinin mielestä siihen kuuluvat ne, joiden mielestä ”Guggenheimin näyttelyt ovat vähintäänkin epäilyttäviä, koska tavalliset ihmiset tykkäävät käydä niissä.”

Hosseini itse kuuluu museohankkeen puolustajiin, noin periaatteessa.

”Minua ajatus Guggenheim-museosta Helsingissä viehättää siksi, että pidän hyvin rakennetuista näyttelyistä, joiden museopedagogia on sellaista, että muutkin kuin taiteen asiantuntijat voivat kokea museovierailun mielekkääksi”, Hosseini kirjoittaa.

Varauksia hänelläkin on, mutta plussat voittavat miinukset.

”On totta, että Guggengeim on brändi ja brändi-sanalla on ikävän kaupallinen kaiku, mutta museokonsepti voisi tuoda Suomeen sellaista näyttelyissä käymisen kulttuuria, joka täältä puuttuu.”

Sen sijaan Hosseini ei ymmärrä kauhistunutta päivittelyä siitä, että ihmisiä kiinnostavat vain Picasso-näyttelyn kaltaiset spektaakkelit.

”Ihmiset nimittäin kiinnostuvat taiteesta, jos heille annetaan eväitä lähestyä ja ymmärtää sitä. Ei esillä olevan taiteen sinänsä tarvitse olla erityisen populaaria tai spektaakkelimaista.”

”Opettajakokemukseni perusteella museovierailuihin etukäteen nihkeästi suhtautuvat lukiolaiset innostuvat vaikeistakin näyttelyistä ja teoksista ja pystyvät tekemään niistä tulkintoja, jos alustus- ja käsittelytapa avaa näyttelyn problematiikkaa riittävästi.”

Hosseinia huolestuttaa toisaalta Kiasman ja toisaalta Helsingin kaupungin taidemuseon kohtalo. Miten niiden käy, jos kaikki raha ja huomio kohdistuu vain Guggenheimiin.

Riitta Kylänpää

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

4) Guggenheimia sen. prestiisin vuoksi haluavat.

Vaikutukselta ei oikein voi välttyä kun kuuntelee ja lukee mielipiteitä.

Taustalla on myös selvästi aistittavissa maaotteluhenkeä (Suomi – Ruotsi). Se että jos Guggenheim tulee Helsinkiin niin sitä ei sitten tule suurella todennäköisyydellä muihin lähistön pääkaupunkeihin (mm. Tukholmaan) ja se riittää monelle eriomaiseksi syyksi haluta sitä Helsinkiin.

Oma mielipiteeni, tulkoon kaikin mokomin. Yhteiskunnan varoja siihen ei saa kuitenkaan käyttää enempää kuin tontin myynti tai pitkäaikainen vuokraus kohtuullisella hinnalla.

Ko. museota ei tarvita koska sille ie ole vierailijakysyntää.

Yhtään veroina kerättyä euroa ei saa käyttää kukkeliin.
Markkinavoimat ja kilpailu hoitavat kataisen mukaan asiat kuntoon.

Saska Saarikosken tänään Hesarissa esittämä eduskunnan katon käyttö Guggenheimin tarpeisiin täydentyisi oivallisesti HS:n sunnuntainumerossa 11.4.2010 Suvelan kerrostalojen päälle hahmotelluilla lisäkerroksilla joista saisi valmiin ristikuvion (jäi yli Katajanokan projektista?) yhdistämään Kiasman (X-kuvio) ja musiikkitalon – ehkä jopa Sanomatalon mukaan.

Ihan vapaasti vain, kunhan ei tulla kouraisemaan veronmaksajan taskua.
Guggenheimin kotimaassa USAssa kukaan ei edes julkeaisi ehdottaa verovarojen käyttöä museon rahoittamiseen täkäläiseen tyyliin, yksityinen (säätiömuotoinen) rahoitus on itsestäänselvyys. Tämä tietysti tarkoittaa että museokin voi mennä konkurssiin, mutta mitäs siitä – sehän on vain luonnollista!
Eli: tervetuloa omalla riskillä!

Guggenheim-säätiön kansainvälisestä rahoituksesta voi lukea Wikipediasta osiosta Toiminnan kritiikki.
Homma toimii siten, että Helsinki maksaa selvityksen, museon rakentamisen ja ylläpidon. Guggenheim-säätiö antaa konsultointia ja hienon nimensä tietenkin lisenssimaksua vastaan. Helsinki siin ostaa Guggenheim brändiä.

Näitä luetaan juuri nyt