Georg Baselitz - provokaattori pehmeni muttei tylsistynyt

Profiilikuva
Blogit Kohtaamiset
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Helsingin kaupungin taidemuseo pinnistelee kovasti paikatakseen sitä työtä, joka aivan uusimman taiteen esittelyyn ja muihin kiireisiin keskittyneeltä Kiasmalta jää tekemättä.

Kahdeksankymmentäluvun ”uusiin villeihin” liitetyn saksalaisen Georg Baselitzin (s. 1938) näyttely Tennispalatsissa on siitä uusin esimerkki.

Koko pitkän uransa provokaatiolle omistaneen taiteilijan ilmaisu ei enää herätä samaa hämmennystä kuin vaikkapa 40 vuotta sitten, jolloin Baselitz keksi ryhtyä maalaamaan aiheensa ylösalaisin.

Nuori maalaripolvi kuitenkin tunnustaa kiinnostuksensa, esimerkkinä vaikkapa Janne Räisänen (jonka uusia maalauksia on sopivasti esillä Galerie Anhavalla).

Näyttelyn yhteydessä julkaistussa haastattelussa Räisänen kertoo vieroksuneensa keski-ikäisen Baselitzin uhoa ja machoilua.

”Nykyään arvostan häntä enemmän”, Räisänen tunnustaa. ”Vanhemmiten hän uskaltaa tuoda esille aiemmin kätkemäänsä herkkyyttä. Hänen ei tarviste enää esittää. Baselitzista on tullut hauskasti setämäinen, feminiinisempi ja karismaattisempi.”

Räisänen on oikeassa: töiden skaalaa vasten on hyvä mitata omaa tunneherkkyyttään. Yhtä aikaa hauska ja koskettava on esimerkiksi uusimmasta päästä oleva maalaus nimeltä ”Runoilija”.

Taiteilija selvästi edustaa pohjoista ulottuvuutta. Munch ja Strindberg, mutta myös Gallen-Kallela ja mytologinen Kullervo ovat vaikuttajina näkyvissä.

Uutta Baselitzia ovat uudet tulkinnat eli remixit vanhoista aiheista, esimerkkinä maalaus, jossa Stalin ja Voroshilov kuseskelevat Kremlin muurilta.

Myös alakerran valokuvanäyttely kannattaa katsoa. Baselitzin ystävä Benjamin Katz on kuvannut taiteilijaa kymmeniä tuhansia ruutuja lähes puolen vuosisadan ajan. Lopputuloksen eli taideteosten lisäksi on kiintoisaa nähdä dokumentaatiota taiteilijan työskentelystä ja hänen elämänsä ympäristöstä.

Georg Baselitz: Remix. Helsingin taidemuseo Tennispalatsi 1. elokuuta asti.