Riitta Kylänpää hakee kirjoista lohtua.

Brygger, Manninen, Tavi ja Asa näyttivät missä runoudessa mennään

Riitta Kylänpää
Blogit Kohtaamiset 12.8.2010 15:01

Alan taipua sille kannalle, että runous tapahtuu suussa ja tulee suusta.

Näkemykselle saatiin tukea eilisiltana ravintola Dubrovnikissa Helsingissä, jossa juhlittiin kolmen runoilijaystäväni uusien kirjojen ilmestymistä ja avattiin samalla kirjallinen syksy.

Kaikki kolme kirjaa – Mikael Bryggerin Valikoima asteroideja, Henriikka Tavin Sanakirja ja Teemu Mannisen Futurama – ovat lähtökohtaisesti tekstillisiä ja visuaalisia kokonaisuuksia. Ne on tarkoitettu paperilta luettaviksi, mutta tarjoavat typograafisine ratkaisuineen myös monenlaista silmäniloa.

Ja silti runoilijan oma ääni ja esityksellinen tulkinta toivat niihin aivan uuden ulottuvuuden. Kaikki kolme juhlittua runoilijaa onnistuivat etukäteen arvioiden melkein mahdottomassa.

Esimerkiksi Bryggerin runo, joka koostuu pelkistä asteroidien nimistä ja vuosiluvuista, heräsi jännittävästi eloon tekijän itsensä lukemana, hänen persoonallisen läsnäolonsa kautta.

Sama koski Tavin sanakirja-artikkelien iskevyyttä jäljitteleviä minirunoja, joiden kätketty lyyrisyys, sanojen latautunut magia, ponnahti ääneen luettuna esiin kirjan kaksiulotteiselta sivulta.

Puhumattakaan Mannisesta, jonka kielen rekisterien erilaisuutta hyödyntävä runsas ja moniääninen runous saavutti vielä yhden tason tekijän eläytyvässä tulkinnassa.

Linja jatkui vierailevien ”tähtien” esityksissä (joiden joukkoon myös allekirjoittanut yritti sovittautua omalla panoksellaan).

Miia Toivion ja Marko Niemen kollaboraatio oli mainio esimerkki ”runonlausunnan” mahdollisuuksista. Yksi plus yksi ääntä on tosiaan enemmän kuin kaksi.

Juhana Vähänen – jonka on mahdoton peittää originaalisuuttaan paperillla tai ääneen luettuna – osoitti taas kerran, että hän pystyy tekemään ihmeitä melkein mistä tahansa (arvatenkin vaikka kauppalapusta).

Tai Ville Luoma-aho, hänkin nuori lahjakkuus, jonka runotulkinnoissa tämä aika ja sen kielenkäytön loputon runsaus tulivat esiin kiihkeästi ja myrskyisästi.

Illan päätti rap-muusikko Asa yhtyeineen. Heidän esitystään, joka istui vaivatta tähän ”kirjalliseen” runoiltaan, voisi kutsua totaaliseksi runoudeksi. On sanomaa ja sisältöä, mutta on myös uskallusta luottaa runollisiin keinoihin. Tarkkuus ja kaaos, hallittu ja hallitsematon, määrätty ja spontaani – niistä on tämän ajan runous tehty.

Riitta Kylänpää

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt