Blogit

Trendejä ja ilmiöitä netistä ja tulevaisuudesta.

Vallankumous alkaa taksikuskeista

Blogit Kohinaa 6.8.2014 13:27
Kari A. Hintikka
Kirjoittaja on verkostotutkija, futuristi ja konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija Otavan Opistolla.

Taksikuskeihin tiivistyy monta nousevaa trendiä, jotka muuttavat tai poistavat yhä useampia ammatteja.

Aikoinaan Helsingin taksikuskit osasivat kaupungin ulkoa ja pystyivät vinkkaamaan monista asioista. Nyt monet kuskit eivät tunne edes Mannerheimintietä ja navigaattorilla päästään perille, jos päästään.

Parempaa on kuitenkin tiedossa. Esimerkiksi Uber-yhtiö on nostattanut voimakkaita mielipiteitä. Kyseessä on mobiilipalvelu, jossa asiakas tilaa taksin ja kuskina voi olla periaatteessa kuka vain, jolla on ajokortti ja auto.

Palvelu perustuu kuskien ja asiakkaiden välisiin suosituksiin. Ajan myötä surkeimmat kuskit karsiutuisivat – mutta uusia harrastepirssikuskeja tulisi tilalle.

Uberin idea on osakkeenomistajan kannalta mainio verrattuna perinteisiin taksikuskeihin tai muuhun liiketoimintaan. Yhtiön ei tarvitse investoida henkilökuntaan, laitteisiin tai varastointiin.

Toteutuneista ajoista Uber ottaa noin kaksikymmentä prosenttia. Kuski voi saada helposti kenkää, jos ei tule riittävän hyviä suosituksia. Riski koko toiminnasta on mikroyrittäjäkuskeilla.

Uber perustuu siis luottamukseen. Perinteisesti erilaiset sääntelyt, koulutus ja lupamenettelyt ovat pyrkineet varmistamaan palveluiden laadun ja turvallisuuden yleisellä tasolla.

Uber on saanut innostuneen vastaanoton. Se kuulemma purkaa holhoavia rakenteita, lisää kilpailua, laskee hintoja ja edustaa digitaaliajan ansaintalogiikoita. Käytännössä Uber nosti New Yorkissa uudenvuodenyönä hintanta seitsenkertaiseksi.

Uberin konseptia voisi soveltaa muillakin aloilla. Kansalaiset voisivat tarjota toisilleen vaikkapa kirurgian ja juristien palveluita.

Uber on kuitenkin itsekin kustannustehoton dinosaurus. Yhä useammat maat alkavat vapauttaa tieliikennettä itseajaville autoille. Tällöin kuskia kustannustekijänä ei tarvita lainkaan, tai riittää että kuski tai matkustaja osaa tehdä apuohjaimilla kriittiset päätökset, kuten ajetaanko koiran yli vai metsään.

Kuskittomista takseista olisi hyötyä esimerkiksi haja-asutusalueilla, joissa bussiliikennettä ajetaan alas kilpailuttamisen nimissä. Vuorot eivät ole kannattavia vaikka ne kuinka kilpailutettaisiin, työntekijöitä myöten.

Futuristit Anita Rubin ja Risto Linturi kävivät viime keväänä netissä erittäin kiinnostavan keskustelun taksikuskien tulevaisuudesta. Taksikuskeja kaupungeissa ja muualla voidaan ajatella myös liikeideana, jossa matkustajan sijaan tuodaan asiakkaalle palveluita.

Ei ole enää tavatonta, että pirssikuski on navigaattorisekoilijan sijaan moniosaaja. Hän hoitaa kaupassa käynnin tai ateriapalvelun, trimmaa nurmikon, juttelee mukavia, korjaa kiukaan ja vastaa turvahälytykseen.

Oxfordin yliopisto ennusti viime vuonna, että lähes puolet nykyisistä ammateista häviäisi. Nykyiset ammatit eivät kuitenkaan kategorisesti kuole vaan muutokseen voidaan vaikuttaa.

Kustannustehokkuuden nimissä palveluita voi alkaa tarjota robotti, ja jokainen vastaantulija tai liike-elämä voi kaataa kaikki riskit työntekijöille ja pitää voitot. Tai ammatti voidaan miettiä kokonaan uusiksi ja tuottaa sellaista lisäarvoa, mitä muut vaihtoehdot eivät tarjoa.