Blogit

Trendejä ja ilmiöitä netistä ja tulevaisuudesta.

TV-Kaista – murheellinen pioneeri

Blogit Kohinaa 18.3.2014 08:51
Kari A. Hintikka
Kirjoittaja on verkostotutkija, futuristi ja konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija Otavan Opistolla.

Miten tähän pitäisi suhtautua? Nettipalvelu toimii teknisesti, vaikka toimitusjohtaja on ollut vuoden kateissa ja firma asetettu konkurssiin.

Tai tarkkaan ottaen, ehkä, nettipalvelua tuottava yhtiö on toiminnassa edelleen eikä sillä kuulemma ole mitään tekemistä samannimisen yhtiön kanssa, joka haettiin konkurssiin. Tarvittaisiin toimitusjohtaja kertomaan tilanteesta.

Kyse on TV-Kaistasta. Se on tarjonnut jo vuosia sen, mitä viralliset tv-kanavat ja -yhtiöt edelleen vasta opettelevat. Yhtiö aloitti Suomessa digiboksin korvaamisen nettitallennuksella. Ajatuksena on, että palvelusta voi katsoa kaikki haluamansa ohjelmat kuukauden ajan.

Idea on paitsi kätevä myös erittäin hyödyllinen, jos esimerkiksi menee sivu suun jokin ammatillinen ohjelma. Nettitallennuksen sijaan kotimaiset tv-talot alkoivat kehittää känny-tv:tä vuonna 2004 Nokian johdolla, eikä valmista ole tullut vieläkään. TV-Kaista ja vastaavat toimivat niin tietokoneella, älykännyllä kuin tabletillakin.

TV-Kaistan käyttäjiä kyllä riittää, mutta itse palvelulla on ollut ongelmia alusta alkaen. Ensimmäiseksi nousi esiin näkemys, että kyseessä ei ole virtuaalinen digiboksi, koska käyttäjän ei tarvitse käytännössä tallentaa mitään.

Sitten alkoi tekijänoikeuskeskustelu ja poliisitutkinta. Tv-kanavat aivan perustellusti esittivät, että TV-Kaistan pitäisi maksaa lähetysoikeuksista. Sonera ja Elisa perustivat vastaavat palvelunsa ottaen tietoisen riskin.

Nettihuhuissa oli outoja yksityiskohtia. Poliisit löysivät valekonehuoneen, jossa oli 2996 toimimatointa laitetta. Ne kai oli ajateltu simuloimaan jokaista käyttäjää varten edellytettyjä digibokseja.

Nettitallennuksesta on tullut paitsi lihava riita myös kelpo bisnes. Tekijänoikeusjärjestöt, tv-yhtiöt ja teleoperaattorit pääsivät vihdoin alkuvuodesta jonkinlaiseen sopuun. Sovun myötä nettitv-palvelut heikentyvät muun muassa pakkomainosten myötä.

Netti on TV-Kaistasta kahta mieltä. Puolet tuumivat, että rikollinen toiminta pitäisi lopettaa heti. Toinen puoli pitää toimintaa sopivan anarkistisena vastalauseena teknologian kehittämisen jarruttamiselle.

Tv-ohjelmien tekijän- ja lähetysoikeuksien vuoksi verkkainen kehitystahti on sinänsä ymmärrettävää. Peruskuluttajaa ei kuitenkaan kiinnosta nähdä yksittäisiä sattumanvaraisia ohjelmia eri verkkopalvelujen välillä loikkien. Tv-ohjelmat saisivat olla netissä yhtä helposti katsottavissa kuin televisiostakin, eli näppäimen painalluksella.

Tv-talojen asennetta kuvaa hyvin MTV Median toimitusjohtajan Heikki Rotkon lausahdus Netflixistä: ”Emme tule antamaan heille yhtään sympatiapistettä vaan potkitaan munille niin paljon kuin pystytään.”

Tv-kanavat alkavat olla samassa jamassa kuin sanomalehdet. Aiemmin alalle pääsy oli työlästä muun muassa raskaan jakelurakenteen vuoksi. Täysin nettiin perustuvat palvelut ovat kevyempiä ja joustavampia. Ohjelmia ei tarvitse tarjota aikajärjestyksessä, ja kaikki ohjelmat ovat saatavilla.

Aivan kuten sanomalehdilläkin, myös tv-kanavilla on ollut jo parikymmentä vuotta aikaa kehittää nettitoimintaa ja uusia ansaintamalleja. Tähän mennessä lehdet ovat keksineet tehdä tv-ohjelmia ja tv-kanavat lehtiuutisia. Ei vielä ihan palkinnon paikka.

On jotenkin kuvaavaa Suomen informaatioyhteiskunnalle, että pienyritys kehittää enemmän tv-alaa kuin alan varsinaiset toimijat yhteensä. Yhtä kuvaavaa on, että toiminnan pyörittämiseen tarvitaan tuhansia valelaitteita, petoksia ja raskaita tekijänoikeusrikkomuksia.