Tulevaisuuden ammatteja
Ohessa muutama tulevaisuuden ammatti. Bloggasin aiemmin, että Etla listasi ansiokkaasti katoavia ja kasvavia ammatteja muttei tarjonnut uusia.
Uusia ammatteja on varsin vaivatonta kehitellä ideatasolla. Lisätään etuliite ja uusi fokus. Tuhannet nykyiset ammatit ja toimenkuvat säilyvät tulevaisuudessakin, ja jos jotain muuttuu, niin lähinnä painopiste.
Ensi alkuun tarvitsee vain muokata kaikki maatalouteen liittyvät ammatit data-etuliitteellä. Data on uusi raaka-aine, ja se tarvitsee tulevaisuudessa monenlaisia käsittelijöitä. Dataviljelijä, datapuutarhuri, datasiementäjä, datanseuloja, datalypsäjä ja niin edelleen.
Dataa seuraa informaatio, jonka tuottaminen vaatii jo jalostuksellista toimintaa. Nykyään siihen paneutuvat esimerkiksi kirjastojen ja organisaation informaatikot, mutta ala muuttuu nopeasti. Esimerkiksi datakokki varmaan jalostaisi datasta jotain, ja datasukeltaja ehkä etsisi data-avaruuteen hukkunutta dataa tai muuta arvokasta.
Hieman vakavammin ottaen esimerkiksi Rovion ja Supercellin markkina-arvo on hurja, mutta ne työllistävät vain joitain satoja ihmisiä. Mobiililaitteiden ekosysteemi on niin tehokas, että siitä ei ole työttömyyden poistajaksi, vaikka voitot ovat valtavat.
Kehitysjohtaja Olli Hietanen julkaisi Facebookissa oivallisen muistion ”Entäpä jos työ ei lopukaan? Entäpä jos haasteena onkin työvoimapula?”.
Hietanen listaa 30 kasvavaa ammattia ja alaa, kuten kielet ja kulttuurit, sovellusten ja laitteiden tukitoiminnot, biotalous, vesi sekä prosessienhallinta. Kaikissa näissä on tarjolla töitä ja liikeideoita: niin laitteiden valmistamista ja huoltoa kuin asiantuntijatehtäviä suunnittelusta koulutukseen.
Pirkanmaan ely-keskus on julkaissut mainion Ammattialojen tulevaisuuden näkymät -lehtisen. Siinä listataan jokaiselta nykytoimialalta vähintään kymmenisen ammattia, joilla on kysyntää tai runsaasti kysyntää.
Bonuksena esite ehdottaa kahdeksaa tulevaisuuden ammattia: kaupunkimaanviljelijä, 3D-tulostuksen insinööri, sovelluskääntäjä, datakaappauksen asiantuntija, älypölyn ohjelmoija, ä̈lylinssien kehittäjä, nanolääkäri ja tyhjiöputkikuljettamisen insinööri.
Kauan ei tarvitse googlailla havaitakseen, että ammattien tulevaisuutta mähkitään ympäri maailmaa ja uusien ammattien tarve tunnistetaan. Esimerkiksi mainostoimisto Sparks & Honey esitteli Slidesharessa 20 uutta ammattia 10 vuoden sisällä.
Sparks & Honeyn ammatit voivat tuntua yliampuvilta mutta itse asiassa esitys vanhenee käsiin. Esimerkiksi bittiraha-analyytikko on jo arkea. Iron Sky -elokuvan tekijät perustivat joukkorahoituksen asiantuntijayhtiön.
Esityksen ammateista suosikkini on korporatiivinen disorganisoija, joka työkseen järjestää työpaikalle kaaosta ja epäjärjestystä innovatiivisen ilmapiirin lisäämiseksi.
Professori Matti Pohjola totesi, että ”Kansantalouden kannalta on järkevää siirtää voimavarat korkeamman katteen toimintaan.” (HS 24.1.2013). Artikkelin kirjoittaja Juha-Pekka Raeste otsikoi vetävämmin: ”Suomen kannattaa hylätä huonot alat ajoissa.”
Ajatus on erittäin kiinnostava. Ketkä ovat Suomi, eli ketkä voisivat hylätä matalan katteen toiminnan? Pitäisikö Solidiumin salkusta myydä kaksi kolmasosaa yhtiöistä?
Osan varoista voisi sijoittaa korkeamman katteen toimintaan ja pienen osan suoraan koulutuksen. Ensi alkuun voisi kouluttaa vaikkapa tuhat data-analyytikkoa ja katsoa, mitä tapahtuu.
Ongelmana tulevaisuuden ammattikuviossa on, että töitä riittää mutta ne eivät sovi kaikille. Tulevaisuudessa elämä ei mene niin, että hakeudutaan töihin, hankitaan asuntolaina ja perustetaan perhe.
Mikä Suomen hallituksen monista työväenpuolueista kertoo sadoille tuhansille teollisuustyöntekijöille ja äänestäjilleen: ”Sori, sun työpaikkasi on kokonaisedullisesti kuoleva taidemuoto. Saisit parempaa liksaa datahortonomina, ja me jeesitään sua.”