Blogit

Trendejä ja ilmiöitä netistä ja tulevaisuudesta.

Internet otti ohjat ihmisaivojen evoluutiossa

Blogit Kohinaa 15.4.2014 10:06
Kari A. Hintikka
Kirjoittaja on verkostotutkija, futuristi ja konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija Otavan Opistolla.

Taas tuli uusi tutkimus siitä, että netti muuttaa ihmisaivoja. Mutta onko sillä sitten väliä, jos tulevaisuudessa jokainen on eristäytynyt sosiopaatti?

Tuoreinta tutkimusta esittelee Washington Post. Lukutottumukset netissä alkoivat muuttua vuosituhannen vaihteessa.

Perinteinen, kaiken lukeva tapa muuttui skannailuksi ja skimmailuksi. Niillä tarkoitetaan visuaalisten vihjeiden, kuten otsikoiden ja kuvien, etsintää. Haetaan asioita, joihin aivot voisivat tarttua kokeakseen jotain kiinnostavaa.

Sosiaalinen media statuspäivityksineen on kasvattanut skimmailua räjähdysmäisesti. Ihminen kykenee poimimaan viestivirrasta nopeasti itseään eniten kiinnostavan muttei juuri muuta.

Sivutuotteena ihmisaivot virittäytyvät uudelleen. Uusi hahmotustapa tukee uusia kytkentöjä aivojen hermoradoissa ja vanhat surkastuvat.

Netti siis muuttaa konkreettisesti aivoja.

Onko tämä sitten hyvä vai huono juttu? Riippuu keneltä kysyy.

Yle kertoo opettajien ammattijärjestön OAJ:n havainnosta, että koululaiset eivät enää jaksa keskittyä kirjoihin tai lukemiseen ylipäänsä vaan käyttävät tiedon etsimiseen mieluummin netin hakukoneita. Kirjojen kustantajat, kirjailijat ja kirjallisen sivistyksen vaalijat eivät myöskään ilahtune aivojen muutoksesta.

Toisaalta sosiaalisen median myötä netti on viime vuosina täyttynyt omatoimiguruista, jotka julistavat kirjasta oppimisen olevan kuoleva taidemuoto. Tulevaisuutta on katsoa TED-inspiraatioesityksiä ja muita nettivideoita.

UCLA:n professori Gary Small on yksi ensimmäisistä aivojen uudelleenvirittäytymisen havannoijista. Hän esitteli tutkimusryhmänsä tuloksia opuksessa iBrain (2008).

Smallin tutkimuksiin ei Suomessa juuri kiinnitetty huomiota. Sen sijaan kirjailija Nicolas G. Carrin samoja tulkintoja netin vaikutuksista aivoihin uutisoitiin laajemmin.

Small testasi ihmisaivojen käyttäytymistä nettihakuja tehtäessä. Haku aktivoi samoja kieltä ja lukemista ohjaavia alueita kuin kirjan lukeminen. Alueet kuitenkin aktivoituvat vain niillä, jotka osaavat jo käyttää nettiä. Netti aktivoi myös päätöksenteon ja monimutkaisen päättelyn alueita.

Small on esittänyt tähän mennessä ehkä kattavimman tulkinnan siitä, mitä tästä voi seurata.

Ihmisten kyky tulkita kasvojen ilmeitä ja hienovaraisia eleitä heikentyy. Lisäksi ihmisistä voi helposti tulla tarkkaavuushäiriöisiä (ADD), yliaktiivisia (ADHD) ja sosiaalisesti eristäytyneitä ärsykeaddikteja. Aikuisiän kansantauti diabetes saa rinnalleen teini-iässä kehittyvän epilepsian.

Onko syvemmän tekstitiedon omaksuminen sitten välttämätöntä ihmisen kehitykselle? Ehkä ihmiset esimerkiksi saadaan Marsiin vain katselemalla YouTube-videoita ja pohtimalla yhteistä ratkaisua sosiaalisessa mediassa.

Gary Small ei pidä kehitystä ongelmana. Kun jokainen on tulevaisuudessa keskittymiskyvytön sosiopaatti, niin kukaan ei huomaa mitään epänormaalia.