Ihmiskarkkihylly Tinder

Profiilikuva
Blogit Kohinaa
Kirjoittaja on verkostotutkija, futuristi ja konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija Otavan Opistolla.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Mobiilisovellus Tinder on pistänyt netin pariutumispalvelukonseptit nopeasti uusiksi, eikä ihme.

Sovelluksena Tinder edustaa kolmatta sukupolvea. 1990-luvun deittailu muistutti pitkälti perinteistä lehti-ilmoittelua. Vuosituhannen vaihteessa otettiin käyttöön muun muassa neuroverkko-algoritmit, kuten MTV3:n SeOikea. Niissä siippaa ja lyhyempiä kokemuksia suositeltiin tieteellisesti ja hyvinkin tarkkaan, lähes korvakarvojen leikkaamistahtia myöten. Pioneerina toimi Pattie Maesin johdolla kehitetty Firefly (1995-1998), joka varsinaisesti suositteli musiikkia mutta ehdotteli myös samanmielisiä.

Viime vuosien ”laadukkaat” deittipalvelut ovat jatkaneet peruskonseptissa. Profiilia on lähinnä kirkastettu ”eliittikumppaneilla” tai varatuilla ehdokkailla.

Tinderiin rekisteröidytään Facebook-tunnuksella, eli profiili pitää luoda ensin esimerkiksi suomalaisen Audrey.fi:n tapaan. Tinder näyttää etäisyyssäädön mukaan kuvia ja joitain Facebook-tietoja halutusta sukupuolesta. Kuvasta voi tykätä tai ei. Jos tykätty kohde tykkää omastasi, ”pari” voi alkaa chattia.

MyCosmon Neitokainen bloggaa tindauksesta antautumuksellisesti. Bloggaus välittää mainiosti tuntemuksia Tinderistä.