Blogit

Trendejä ja ilmiöitä netistä ja tulevaisuudesta.

Facebook ei tapa suomalaista kansalaisaktiivisuutta

Blogit Kohinaa 14.2.2014 10:15
Kari A. Hintikka
Kirjoittaja on verkostotutkija, futuristi ja konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija Otavan Opistolla.

Tämä on todella iso ongelma. Ilman Facebookia ei olisi Siivouspäivää, ei Mesenaattia eikä monia pientapahtumia”, väittää Pauliina Seppälä (NYT.fi 21.1.2014). Hän on yksi kirpputoritapahtuma Siivouspäivän järjestäjistä.

Ei pidä paikkaansa.

Ongelma voi olla iso, mutta itse tapahtumat olisivat olemassa ilman Facebookiakin. Facebookissa organisaatio, henkilöbrändi tai kuka tahansa voi perustaa sivun, joka etäisesti muistuttaa asiakaslehteä eli perinteistä ja positiivista joukkoviestintää massoille. Facebook muutti äskettäin algoritmiaan, ja sen jälkeen sivujen päivitykset ovat näkyneet aiempaa kehnommin käyttäjien uutisvirrassa.

Otan pari esimerkkiä tapahtumista ilman Facebookia.

Suomalaista internetsensuuria vastustava Sensuurimiekkari keräsi 500-700 ihmistä Eduskuntatalon eteen maaliskuussa 2008. Kelpo saavutus näinä yksilöllistymisen aikoina. Välineinä olivat pääasiassa IRC ja wiki.

Porkkanamafia-kuluttajaliikkeen vyörymäinen saapuminen hyödynsi kyllä Facebookia 2008. Varsinaisesti toimintaa organisoitiin kymmenillä paikkakunnilla kuitenkin sähköpostilistoilla, Ning-yhteisöpalvelulla, perinteisillä kokouksilla ja wikillä.

Vastaavasti ”Yleislakko 15.10.2010” sai Facebookissa yli 100 000 tykkääjää. Eduskuntatalolle saapui 15 ihmistä, joista poliisin mukaan puolet oli toimittajia. Arvio tapahtuman nettijärjestelyistä Verkkovoimaa-blogissani.

Pauliina on myös yksi mainion Mesenaatti.me -joukkorahoituspalvelun tuottajista. Sillä, Siivouspäivällä ja esimerkiksi Ravintolapäivällä on oma www-palvelu, jossa osallistujat voivat itseorganisoitua tempauksiin.

Tarkkaan ottaen tämä iso Facebook-ongelma tarkoittaakin ilmaisen ja tehokkaan tapahtumien markkinointikanavan heikentymistä. Ilmaista lounasta ei ole, ainakaan nykynetissä.

Kuten Jussi Pullinen toteaa Nytin artikkelissa: ”Facebook on pörssiyhtiö, jonka liiketoimintamalli nojaa mainostuloihin. Facebookin myyntituote on käyttäjien ja heidän kaveriensa yksityisyysdata ja tekemiset. Facebook siis vain haluaa lisää massia maksuttomien sivujen omistajilta aiemman ilmaisen näkyvyyden saavuttamiseksi.

Eivät Facebookin ansaintatarpeet näivetä suomalaista kansalaisaktiivisuutta. Netissä on enemmän välineitä ja kanavia toiminnan organisoimiseen kuin koskaan, jos niitä vain viitsii käyttää.

Facebookia puolustetaan ja siitä valitetaan siksi, että on niin helppoa ja vaivatonta hoitaa yhdessä palvelussa niin läheiset, kaverit, harrastukset, työt kuin kansalaistoimintakin. Tämä on nimenomaan Facebookin tavoitteena. Jos käyttäjien toiminta ei ole riittävän tuottoisaa, palvelua muutetaan kuten nyt.

Pikemminkin viimeistään 2010-luvun kansalaistaitoihin kuuluu osata käyttää laaja kirjo netin organisoitumiskanavia, jos yksi menee nurin tai muuttaa ominaisuuksiaan, kuten tässä.

Esimerkiksi Harto Pönkä on seurannut Facebookin suomalaiskäytön kasvua blogissaan. Kansalaistoiminnan viestinnän keskittäminen Facebookiin on myös lievästi ylenkatseellista yli puolta Suomea kohtaan, joka ei vieläkään ole –  tai aio olla – Facebookissa.