Blogit

Trendejä ja ilmiöitä netistä ja tulevaisuudesta.

EK:n johtajat: ”Olemme onnistuneet sössimään”

Blogit Kohinaa 2.10.2014 11:14
Kari A. Hintikka
Kirjoittaja on verkostotutkija, futuristi ja konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija Otavan Opistolla.

Vihdoinkin. Tätä kommenttia on odotettu pitkään. Suomen teollisuuden johtajilla saattaa olla jokin  minimaalinen  osuus Suomen nykytilanteeseen.

Olemme onnistuneet sössimään tilanteen oikein vakavasti”, kuvailee Jorma Eloranta. Kyseessä on Elinkeinoelämän keskusliitto ja Kasvun manifesti -ryhmä (HS 25.9.2014).

Tosin jotain itsekuria Jormalla sentään vielä on: ”Turha niitä [syyllisiä] on etsiä, se on joutavanpäiväistä. On paljon tärkeämpää käydä mieluummin aitoa yhteiskunnallista keskustelua siitä, että Suomi pakko joka kerta korjata vasta kun ajaudutaan todella kriisiin.

Syyllisten etsiminen ei ole joutavanpäiväistä. Suomella on teollisuuden rakenneongelma, jota ei ole vielä kertaakaan korjattu todellisessa kriisissä kuten nyt tai 1994.

 

EK:n Kasvun manifestissa on tuttuja teesejä, joita voi lukea niin Nalle Wahlroosilta kuin Matti Apuseltakin:

  1. Verotuksen ja sääntelyn liipaisinsormi saatava vihdoin kuriin
  2. Investoidaan tutkimukseen, koulutukseen ja kansainvälistymiseen
  3. Otetaan kaikki tehot irti tuotantopanoksista – antaa energian, rahoituksen ja datan virrata
  4. Uudistetaan työmarkkinat kasvun esteestä sen mahdollistajaksi.

Kaksi viimeistä teesiä voisi kuitenkin korjata:

  1. Otetaan kaikki tehot irti johtajista – antaa energian, rahoituksen ja datan virrata
  2. Uudistetaan johtajat kasvun esteestä sen mahdollistajaksi.

Jottei menisi aivan sosiaaliseksi mediaksi, niin otetaanpa vaikka teollinen internet (IoT tai esineiden internet, pikajohdatus bloggauksessani 25.12.2013).

Esimerkiksi Marketvisio on arvioinut teollisen internetin markkinoiksi 1,4 miljardia euroa uutta liiketoimintaa vuoden 2020 Suomessa. Forbesin (22.8.2014) kokoamissa arvioissa IoT:n globaaleja markkinoita on veikattu vähäisestä 300 miljardista triljooniin dollareihin vuonna 2020.

Marketvisio teki kaksi kyselyä keväällä 2014. Ensimmäisessä oli 109 vastaajaa liiketoiminta- ja tietohallintojohdosta (MV 7.5.2014).

Reilulle kolmasosalle vastaajista IoT ja 1,4 miljardin euron Suomi-markkinat olivat uusi asia. Reilu kolmannes jopa seuraa jo näitä markkinoita.

Esineiden internet onkin toki uusi asia. Esimerkiksi teollista esi-internetiä, kuten RFID-tunnisteita, on tutkittu ja kehitetty Suomessa vasta vuosituhannen alusta.

Toiseen kyselyyn vastasi 37 toimitusjohtajaa, teknologiajohtajaa, liiketoimintajohtajaa, hallitusammattilaista, muuta johtajaa tai tutkijaa (MV 4.6.2014).

Reilusti yli puolta ei kiinnostanut 1,4 miljardin euron uusi bisnes. Yli puolet vastaajista oli ehtinyt havaita uudessa bisneksessä kustannussäästöjen mahdollisuudet.

 

Kaikkia ei ehdi haukkua yhdessä bloggauksessa.

Tavallaan teollisuuden johtajat ovat puhtaasti osakkeenomistajien asia. Mutta kuten on nähty esimerkiksi suomalaisen joukkoviestinnän kurjistumisessa, niin osakkeenomistajilla ei näytä riittävän kykyä erottaa johtajia toisistaan.

Oma lukunsa on teollisuuden työvoima etujärjestöineen. Esimerkiksi valtioneuvoston päättämän Tampereen raitioteiden kysyntä onkin näemmä globaalissa kasvussa.

Positiivista on, että teollisen internetin bisneksen sijaan Tampereen raitiotie on uniikki ja kilpailukykyinen vientikeihäänkärkemme. Muu maailma ei ole sellaisia rakentanut.

Tosin rahat olisi voinut investoida myös teollisuustyöntekijöiden täydennyskoulutukseen. Vaikkapa teollisen internetin valmistus- ja suunnitteluosaamiseen.