Kurkistus kristallipalloon 2014
Seuraavan vuoden ennusteiden laatiminen on helppoa ja hauskaa. Kunhan vain tarkastelee jotain ilmiötä ja kuvittelee mitä siitä seuraa – tai keksii uuden.
Ohessa kahdeksan arvausta 2014 Kohinaa-blogin teemoista ilman merkittävyysjärjestystä.
Ennustuksiin kuuluu vedonlyönti tuttujen kanssa ja julkiset ilmoitukset ”syön [esine tähän] jos tämä ei toteudu”. Omia ennustuksia on myös metka tarkastella aina vuoden lopussa ja julkisesti nolata itsensä.
Netistä löytyy vuosiennusteita nykyään melkein mistä aiheesta tahansa, neulontatrendeistä omistusasuntoihin.
Teknologiatrendit ovat yksi suosituimmista aiheista. Kasvulukuja on helppo vetää päähineestä, ja alan trendit ovat helposti nähtävissä.
1. Itsekoottavat kännyt Jokainen legoilla tai naapurimaan koosta-itse-palikoilla leikkinyt tietää itsekoostamisen riemun. On oikeastaan ihme että kännyköihin saa edelleen vaihdettua lähinnä kuoret ja muistimäärän.
2014 esitellään ensimmäiset konseptimallit kännyistä, joista voi koostaa mieleisestä sensoreista kameraan ja äänenlaadusta akkuun. Itsekoostettu känny olisi ekologinen, osia tulisi vaihdettua vain tarvittaessa. Esimerkiksi Dave Hakkens on kehittänyt Phonebloks-konseptia, johon tarttui Motorola eli Google työnimellä Ara. Jolla näyttää myös hyvää esimerkkiä, mutta varsinainen mobiilipalikkakasa tarjottaneen aluksi Androidille ja Aasiasta.
2. Käyttäjädata (mydata) nostaa päätään avoimen ja ison datan rinnalla Valveutuneimmat kuluttajat alkavat vaatia esimerkiksi etu- ja luottokorttiensa eli itse tuottamaansa dataa itselleen jatkojalostukseen. Varsinainen buumi vasta ehkä 2015-2017.
3. Itsensämittaamisesta valtavirtaa Quantified Self (QS) tarkoittaa laajaa kirjoa sovelluksia ja apuvälineitä, joiden avulla ihminen seuraa ja kehittää omaa hyvinvointiaan. Oman itsensä tarkkailu lisääntyy nopeasti rannekkeista liikemittaukseen.
4. Jäljittimet ja tunnistimet älypuhelimiin Ei ehkä vielä 2014, mutta erilaiset träkkerit ja sensorit kirmaavat kovaa vauhtia osaksi älypuhelinta, kuten Sensodrone. Niillä voidaan mitata paitsi ihmissuhteen tai työntekijän alkoholipitoisuus myös naapurin grilli-ilmansaasteet ja myyntiasunnon home.
5. Monialustaiset sovellukset – BYOS Organisaatioiden it-hallinto tuskailee BYOD:in eli työntekijöiden omien laitteiden kanssa. Seuraavaksi ihmiseet haluavat käyttää töissä omia sovelluksiaan, kutsutaan sitä vaikkapa BYOS:iksi (Bring Your Own Software / Server / Service).
Laitteita organisaatio vielä jotenkin kontrolloi, mutta Evernoten tai Google Docsin kaltaiset sovellukset tallentavat suoraan USA-pilveen NSA:n iloksi. Voittajia BYOS:issa ovat sovellukset, joita voi käyttää niin läppärillä, kännyllä kuin tabletillakin. Ja organisaatiot, jotka adaptoituvat.
6. Sosiaalisen median jakopäivät On vain ajan kysymys, milloin esimerkiksi Facebookista pullahtaa ulos tietomurron tai ohjelmistovian myötä kaikki, mitä jotkut käyttäjät ovat sinne vuosien varrella chattineet ja jakaneet. Tiettävästi Facebook tallentaa myös postausluonnokset, vaikkei esihenkilön manailua lähettäisikään. Toisaalta sosiaalisen median ydintä on nimenomaan avoimuus ja jakaminen.
7. Nettimaine Eduskuntavaalit ovat vasta 2015, mutta niistä voi veikata ensimmäisiä kunnon nettivaaleja. Some-ehdokkaat aloittavat hyvissä ajoin 2014, ja hitaimmat saavat tehtyä Facebook-tilinsä 2015. Deittiehdokkaalta edellytetään hakutuloksia googlatessa.
Uusia työpaikkoja on luvassa personal nettitrainereille samalla tavoin kuin Suomen läpi pyyhkäisi tammi-helmikuussa 2010 satojen some-gurujen myrsky. LinkedInin kautta voi irrota työpaikka.
8. Netti alkaa pirstaloitua ’Sosiaalinen media’ on kohta suositumpi sana kuin ’internet’, arkipuheesta joukkoviestimiin. Samalla esimerkiksi Facebook ja Google kietovat käyttäjänsä yhä syvemmälle tarjoten omia ratkaisujaan kaikkeen arkikäyttöön. Internetissä on yhä väljempää.
Microsoftille naurettiin 1995, kun Bill Gates visioi yhtiön omaa nettiä. Yhtiö vain paketoi tuotteensa väärin.