Blogit

Trendejä ja ilmiöitä netistä ja tulevaisuudesta.

Esineiden ja tavaroiden internet

Blogit Kohinaa 25.12.2013 06:16
Kari A. Hintikka
Kirjoittaja on verkostotutkija, futuristi ja konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija Otavan Opistolla.

Futuristi ja tulevaisuudentutkija saa kiitettävän usein vastata kysymykseen: ”Mikä on netin seuraava kova juttu?” Vastausta odotetaan maksutta samalla tavalla kuin lääkärit ja juristit ovat suosittua illallis- ja saunaseuraa.

Veikkaan aina mielelläni, ihan maksutta. Netin kovimpia juttuja on nyt ja tulevaisuudessa jatkuvasti monta rinnakkain netin hybridin luonteen vuoksi. Riippuu kenelle vastaa.

Yksi isoista tulevaisuussuuntauksista netinkäyttäjän kannalta on Esineiden tai tavaroiden internet (Internet of Things, IoT). Kavereiden kesken Twitterissä #IoT.

Bloggaan hieman taustoittavasti, sillä ennakoin, että vastaisuudessa viittaan blogissani usein termiin ja linkkaan tähän tekstiin. En ole nähnyt suomenkielistä, omasta mielestäni kattavaa johdatusta, eikä aiheesta ole vieläkään esimerkiksi Wikipedia-artikkelia. Tosin blogiinkaan ei mahdu kaikkea.

Esineiden internetillä (audiona Yle 19.10.2013) tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan digitaalisten ja verkottuneiden esineiden datanvaihtoa ja viestintää keskenään, tai niiden yhdessä tuottamia havaintoja. Periaatteessa kyse on hieman samasta asiasta kuin että palohälytin reagoi savuttavaan uuniin tai älykännyn kello ajastaa kasvilamput aamuksi, eli esineet reagoivat toisiinsa.

Nettiaika tarjoaa kuitenkin huomattavasti laajemmat mahdollisuudet. Laitteiden keskinäismölinästä voidaan tuottaa etukäteisilmoituksia, rapoja sekä hallintasovelluksia omistajalle eli ihmiselle, kuten digikoti.

Toisessa ääripäässä kehitetään esimerkiksi esineiden omaa ’facebookia’. Esineet vaihtavat keskenään parhaita algoritmeja ja oppivat niistä. Ajan myötä arkiesineistä voi tulla keskenään kavereita, ne voivat liittoutua globaalisti ja muodostaa verkostoja, jos omistaja antaa luvan – tai kysymättäkin.

Esineiden internet perustuu uuteen IPv6-yhteyskäytäntöön. Nykymuotoiset IPv4-nettiosoitteet ovat jo käytännössä loppuneet, mutta IPv6 tarjoaa 340 sekstiljoonaa osoitetta, eli monta. Siitä onkin sanottu, että maailman jokaisella hiekanjyvällä voisi olla oma nettiosoite.

Esineiden nettiä on tarkasteltu tähän mennessä neljässä kerroksessa:

  • Arkielämä, käyttäytyminen, muoti jne.
  • Älykäs koti, työpaikka ja julkiset tilat.
  • Teolliset prosessit, automaatio ja logistiikka.
  • Infrastruktuuri, kuten rakennukset, meri ja sillat.

Ensimmäisessä kulutuselektroniikka ja vastaavat tavarat tuottavat omistajalleen henkilökohtaista dataa omasta kehosta ja vaikkapa netti-identiteetin suosiosta. Toisessa kuluttajan fyysisen ympäristön arkilaitteet ovat verkottuneet. Ne raportoivat ja varoittavat tilanteista, ja niitä voi ohjata etänä.Hewlett-Packardin visio CeNCE-hankkeesta jossa maailmaa seuraisi triljoona jäljitintä silloista järviin ja tsunamivaroituksista rakennusten sortumiseen.

Hewlett-Packardin visio CeNCE-hankkeesta jossa maailmaa seuraisi triljoona jäljitintä silloista järviin ja tsunamivaroituksista rakennusten sortumiseen.

Kolmannessa tasossa esimerkiksi VTT tutkii, miten teollisuusautomaatio tehostuu juoruilemalla keskenään mukavia (pdf). Neljännessä esimerkiksi sillat kertovat etukäteen fyysisestä romahtamisestaan ja järvet pahasta olostaan, kuten HP:n kunnianhimoinen CeNSE-visio (nettiesitys).

Bloggaan esineiden nettijutustelun vaikutuksista erikseen. Positiivista on, että koti tai työpaikka voi reagoida henkilökohtaisiin mielialan vaihteluihin ja käyttötarkoituksiin reaaliaikaisesti. Kääntöpuolena on oman kodin valjastuminen spämmibotiksi eli roskapostifarmiksi tai luottotietojen imurointi kahvinkeittimen kautta.