Yleisen kirjallisuuden myynti polki paikallaan, painetun kirjallisuuden suoramyynti kasvoi yli 10 prosenttia

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Suomalaiset kustantamot myivät viime vuonna kauno- ja tietokirjallisuutta sekä sarjakuvia 159,6 miljoonan euron edestä. Edellisvuonna luku oli 159,9 miljoonaa, joten myynti laski 0,2 prosenttia.

Yleisen kirjallisuuden myynnissä paikallaan pysymisen voi tulkita hyväksi tai huonoksi uutiseksi.

Siihen nähden, kuinka pahasti kirjamyynti laski läpi 2010-luvun, aloillaan pysyminen on torjuntavoitto. Toisaalta se, että kirjamyynnin summa jää jälkeen inflaatiokehityksestä, tarkoittaa kakun pienenemistä.

Viime vuoden kirjamyyntitiedot käyvät ilmi Suomen kustannusyhdistyksen keräämästä vuositilastosta. Vuositilasto on kattavampi ja tarkempi kuin neljännesvuosittaiset niin sanotut pikatilastot.

Kuten aiemmin julkaistujen pikatilastojen pohjalta oli arveltavissa, viime vuonna äänikirjojen pitkään jatkunut nousu taittui. Yleisen kirjallisuuden äänikirjamyynti oli viime vuonna 38,7 miljoonaa euroa, mikä on puoli prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022.

Äänikirjojen euromääräinen myynti on laskenut samaan aikaan, kun tärkeimmät kuukausitilauksella äänikirjoja myyvät palvelut ovat nostaneet tilaushintojaan.

Aikaperusteisesti hinnoiteltu äänikirjamyynti muodostaa selvän valtaosan äänikirjojen myynnistä. Viime vuonna aikaperusteinen myynti oli 37,8 miljoonaa euroa eli 98 prosenttia äänikirjojen myynnistä.

Aikaperusteisesta myynnistä tulleet eurot kasvoivat viime vuonna hieman edellisvuodesta, mutta samaan aikaan yksittäiskappalemyyntien kautta tulevat eurot suorastaan romahtivat neljänneksellä, minkä vaikutus euroissa oli suurempi kuin aikaperusteisen myynnin kasvun.

Yleisen kirjallisuuden painettujen kirjojen myynti oli viime vuonna 89,3 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 1,3 prosentin laskua vuodesta 2022. Painetuissa kirjoissa kaunokirjallisuuden myynti kasvoi hieman, lasten- ja nuortenkirjallisuuden laski ja tietokirjojen pysyi ennallaan.

Painetun kirjallisuuden myynnissä näkyy kiinnostavana kustantamoiden suoramyynnin kasvu. Tilastoissa jakelukanavista erotellaan myynti kirjakaupoille, myynti muille vähittäismyyjille, myynti tukkuliikkeille ja omana kategorianaan suoramyynti ja vienti. Kaikki muut jakelukanavat pienenivät, mutta suoramyynti ja vienti -rivi kasvoi peräti 11 prosenttia edellisvuotisesta.

Tässä voi näkyä esimerkiksi se, että Werner Söderström Osakeyhtiö on panostanut omaan Kirja.fi-verkkokauppaansa. Toisaalta kirjakauppamyynnin lasku lienee suoraa seurausta kirjakauppakentän harvenemisesta.

Yleisen kirjallisuuden painettujen kirjojen myynnin jakautuminen jakelukanavittain vuonna 2023:

Kirjakaupat 33,5 miljoonaa euroa

Muut vähittäismyyjät 14,8 miljoonaa euroa

Tukkuliikkeet 20,5 miljoonaa euroa

Suoramyynti ja vienti 20,6 miljoonaa euroa

Lähde: Suomen kustannusyhdistyksen vuositilasto.

Suomen Kuvalehteä kustantava Otavamedia kuuluu samaan Otava-konserniin kuin Otava-kirjankustantamo. Kirjoittajan pääasiallinen kustantamo on Werner Söderström Osakeyhtiöön kuuluva WSOY.