Warelius-palkittu Lasse Lehtinen: Tietokirja on älyllinen ilmanraikastaja
”Hyvä tietokirja kansanomaistaa aiheensa ja kohteensa lukuelämykseksi ilman, että tosiasioita ja tutkimustuloksia tarvitsee lukijan mieliksi taivutella. Sujuvasti kirjoitettu on myös sujuvasti luettu”, määrittelee Lasse Lehtinen.
Lehtinen palkittiin Sastamalassa Vanhan kirjallisuuden päivillä Suomen tietokirjailijat ry:n jakamalla Warelius-palkinnolla. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen.
”Ranne jäykistyy, jos kirjoittaja pelkää liikaa, mitä saman alan muut tuntijat hänen tekstistään ajattelevat. Tietokirja on suurta yleisöä varten, ei kollegoille”, Lehtinen jatkaa.
Tähän kiinnitti huomiota myös Suomen tietokirjailijoiden palkintoraati. Palkintoperusteiden mukaan ”Lasse Lehtisen suuri ansio tietokirjailijana on, että hän on aina osannut kansantajuistaa asiansa”.
Lehtinen on monipuolinen kirjoittaja. Hänen ensimmäinen kirjansa oli vuonna 1979 ilmestynyt pamfletti Kekkosen lastenlapset, jota seurasi kolme poliitikkomuotokuvaa.
”Johannes Virolainen halusi vuonna 1980, että teen hänestä kirjan. Siitä kirjailijan ura varsinaisesti alkoi.”
Olet kirjoittanut paitsi tietokirjoja myös runsaasti fiktiota eri muodoissa. Kuinka tieto- ja kaunokirjallisuuden kirjoittaminen poikkeaa toisistaan?
”Romaanini perustuvat nekin tietoon ja tutkimukseen. Anglosaksinen määritelmä tyylilajille on faction, faktan ja fiktion sekoitus.”
Vanhan kirjallisuuden päivien tämänvuotinen teema on ”Naisen paikka”. Mikä on tietokirjan paikka, Lasse Lehtinen?
”Tietokirja parhaimmillaan avartaa ja jäsentää kuvaa ympäröivästä maailmasta tarjoamalla luulojen ja ennakkokäsitysten kilpailijaksi tutkittua faktaa. Se on älyllinen ilmanraikastaja.”
Parhaillaan Lehtisellä on työn alla syyskuussa ilmestyvä omaelämäkerrallinen tietoteos Minä ja Kekkonen.
”Se kertoo elämästä, journalismista, politiikan teosta ja politiikan tutkimuksesta Kekkosen Suomessa.”
Lasse Lehtisen lisäksi Warelius-palkinnolla palkittiin tieto- ja oppikirjailija Kalevi Rikkinen, joka on kirjoittanut maantieteen alan oppikirjallisuutta sekä lukioihin että yliopisto-opetukseen.
”Oppikirjailijana Rikkinen on ollut vaikuttamassa siihen, että koulun maantiedosta on tullut maantiedettä”, Suomen tietokirjailijoiden palkintoperusteissa sanotaan.
”Kalevi Rikkinen on ollut kirjoittamassa useita laajoja tietoteossarjoja, esimerkiksi Finlandia ja Maat ja kansat. Hän on myös toiminut Kustannusyhtiö Otavalla nimettynä maantieteilijänä, ja ollut siten alansa sanansaattajana lukuisissa tietokirjoissa. Laajojen yleissivistävien tietoteosten merkitys on ollut aikanaan suuri. Ne ovat olleet tutkielmien lähdeteoksia ja avanneet suurelle yleisölle ikkunoita maailman paikkoihin ja alueisiin. Laajojen tietoteosten lisäksi Kalevi Rikkinen tunnetaan tietokirjastaan Suuri Kuolan retki 1887, jossa lukija pääsee tutustumismatkalle tutkimattoman alueen kulttuuriin, luontoon ja kartoitukseen”, lautakunta perustelee.
Warelius-palkinnot jaettiin Vanhan kirjallisuuden päivien avajaisissa. Kirjoittaja kuuluu Vanhan kirjallisuuden päivien ohjelmatoimikuntaan ja toimi avajaisten juontajana. Kirjoittaja on Suomen tietokirjailijoiden jäsen ja vuoden 2017 tietokirjailijapalkittu.