Waltaria vasaran alle – harvinaisuuksien hinnat jäänevät satasiin
Mika Waltarin pienoisromaanin Antero ei enää palaa ensimmäinen painos vuodelta 1940, Väinö Linnan Musta rakkaus (1948), Tulenkantajat-albumi vuodelta 1924…
Vanhan kirjallisuuden päivien kirjahuutokaupassa on tänä vuonna myynnissä WSOY:n arkistolöytöjä. Kustantamo kävi viime vuonna läpi arkistonsa ja on pannut kolmos- ja neloskappaleita myyntiin. Arvokkaimmat arkistolöydöt meklataan hyväntekeväisyyshuutokaupassa kirjankeräilijöiden suosimassa tapatumassa Sastamalassa tämän viikon perjantaina.
”Aikaisemmin kirjat on valittu asiakkaiden tarjoamista teoksista, jolloin variaatio on ollut suurempi. Toisaalta tarjolla on tänä vuonna harvinaisen paljon hyväkuntoisia kirjoja, mikä on tietysti erittäin hyvä asia”, Suomen Antikvariaattiyhdistyksen puheenjohtaja ja Vanhan kirjallisuuden päivien hallituksen jäsen Timo Surojegin sanoo.
Timo Surojegin tuntee käytettyjen kirjojen markkinan, sillä päätyökseen hän pyörittää omistamaansa Kampintorin Antikvaarista kirjakauppaa Helsingissä.
Millaiselta kirjahuutokaupassa tarjolla oleva valikoima näyttää kirjakeräilijän kannalta?
”Joukossa on muutamia aidosti harvinaisiakin teoksia. Nostaisin esille vaikkapa Lentokone eli ilmailun salaisuudet nuorille -kirjan (1931) ja Matka kotiin 1914 -seikkailupelin (1914). Ilmailukirjoja kerätään melko paljon, ja nyt tarjolla oleva kpl on kansikuvalla varustettu. Vanhat pelit täydellisinä ovat hyvin harvinaisia, koska jos niillä on aikanaan leikitty, niistä helposti puuttuu osia tai pelilauta voi olla huonokuntoinen.”
Mistä teoksista uskot kilpailtavan kiihkeimmin ja kuinka korkeiksi hinnat voivat nousta?
”En haluaisi lähteä veikkaamaan hintoja, koska huutokaupassa hintataso määräytyy kilpailun tuloksena: hyväkin kohde voi mennä halvalla, jos paikalla ei ole yhtään – tai vain yksi – kiinnostunut. Toisaalta yleisempikin kirja voi nousta kalliiksi, jos paikalle osuu useita riittävästi kiinnostuneita.”
”Monien aikanaan suosittujen kohteiden hinnat ovat pudonneet paljonkin.”
Kirjojen keräily on vähentynyt selvästi viime aikoina.
”Monien aikanaan suosittujen kohteiden kuten Samuli Paulaharjun ja A. E. Järvisen tuotannon hinnat ovat pudonneet paljonkin”, Timo Surojegin sanoo.
Suomen Antikvariaattiyhdistys järjesti vuonna 2016 Helsingin kirjamessuille hyväntekeväisyyshuutokaupan. Siinä huippuhintoihin nousivat K. A. Gottlundin täydellinen, käsinväritetyillä kuvilla varustettu kappale 3-osaista Otavaa (1828), josta maksettiin 4000 euroa, ja Kalevalan poikkeuksellisen hyväkuntoinen ykköspainos, jonka hinnaksi tuli 2600 euroa.
”Keräilyn nykyfokuksesta kertoo kuitenkin se, että Aku Ankan Lumikki -sarjakuvalehti (1952, No 9B) maksoi 7100 euroa”, Surojegin huomauttaa.
”Huutokaupassa parhaita hintoja maksetaan kirjoista ja lehdistä, jotka ovat riittävän harvinaisia, hyväkuntoisia, ja joista kiinnostuneita on useita”, hän määrittelee.
Vanhan kirjallisuuden päivillä myytävien kirjojen lista on esillä internetissä. Listalla silmään pistää Mika Waltarin teosten ensipainosten määrä. Waltarilla on maine keräilijöiden suosikkina, mutta kiinnostus Waltaria kohtaan on vähentynyt Surojeginin mukaan melkoisesti.
”Uusia keräilijöitä ei ole ilmaantunut riittävästi, ja vanhoilla keräilijöillä kokoelmat ovat jo melko täydellisiä. Tässä huutokaupassa ei ole tarjolla aivan havinaisempia Waltareita, mutta monista suht’ yleisistä ykköspainoksista kuten Mikael Hakimista ja Mikael Karvajalasta on siistejä, kansipapereilla varustettuja kappaleita, joiden uskon kiinnostavan keräilijöitä.”
Surojeginin mukaan kunnon merkitys ykköspainosten kohdalla on noussut, koska keräilijä, jolla kyseinen teos on jo kokoelmassaan, saattaa haluta päivittää sen parempikuntoiseen.
Kahden vuoden takaisessa Antikvariaattiyhdistyksen huutokaupassa oli myynnissä myös kaikkein harvinaisimpia Waltareita: Yö yli Euroopan (1937), Riimikronikka joulukirjoista (1936) ja Joululahjasäkeitä. ”Hintakehitystä kuvaa hyvin se, että tuolloin Yö yli Euroopan maksoi 1100 euroa, kun se jo markka-aikana oli maksanut 10 000 markkaa. Riimikronikan vasarahinta oli 360 euroa ja Joululahjasäkeiden 400 euroa”, Surojegin kertoo.’
Kirjoittaja kuuluu Vanhan kirjallisuuden päivien ohjelmavaliokuntaan ja juontaa kaksipäiväisen tilaisuuden avajaiset.