Vuoden kaunein kirja on ruma – kaksi graafikkoa kahmi kunniaa
Kun näin kirjakaupassa Eveliina Niemisen teoksen Late Bloomers, koin näkeväni kirjan tulevaisuuden.
Huomioni kiinnitti tietenkin se, että suomalainen Kosmos-kustantamo oli kustantanut suomalaiselle yleisölle Suomen markkinoille englanninkielisen kaunokirjan, mutta sitäkin enemmän tulevaisuus-vaikutelman muodostumisessa painoi kirjan ulkoasu.
Kirjan kannessa istutaan ja nojaillan kovin stereotyyppisessä pariisilaishenkisessä katukahvilassa, jonka nimi tosin näyttää olevan Bloomers’ Cafe. Alareunasta vyöryy kukkaketo.
Lyhyistä tarinoista koostuva, kauttaaltaan nelivälikuvitettu teos on juuri sellainen, jota voisi kuvitella kevyesti lueskelevansa kansikuvan kaltaisessa kahvilassa pienen oman luksushetken aikana. Se ei ole kirja, jota luetaan sängyssä, eikä sitä ahmita suoritusorientoituneesti lukunojatuolissa lukulampun alla. Late Bloomers on leivos, jota närppäistään ja annetaan maun vaikuttaa. Kirja vaatii tulla nähdyksi ja luetuksi nähtynä.
Late Bloomers jättää epäsuomalaisen vaikutelman. Varmasti osin siksi, että kuvittaja Cassandre Montoriol on pariisilainen. Teoksen graafisesta suunnittelusta vastasi Helena Masalin.
Late Bloomers on yksi viime vuoden kauneimmista kirjoista. Suomen kirjataiteen komitea valitsee joka vuosi edellisvuoden kauneimman kirjan ja koko joukon kunniamainittavia perintöprinssejä ja -prinsessoja kustantamoiden raadille lähettämien teosten joukosta. Kauneimmat kirjat 2018 -kokoelmaan valittiin 25 kirjaa ja niiden lisäksi 11 kantta.
Kun kisaan lähetettiin yhteensä 182 teosta, todennäköisyys tulla nostetuksi esiin, on hyvä, lähes 20 prosenttia.
Late Bloomers on yksi esiin nostetuista mutta ei kuitenkaan viime vuoden kaunein.
Kirjataiteen vuoden kauneimmaksi kirjaksi vuonna 2018 raati valitsi Kimmo Oksasen ja Heidi Piiroisen teoksen Ohikuljetut, jonka graafisesta suunnittelusta vastasi Johannes Nieminen. Kirjan on kustantanut WSOY. Kaikki mainetta ja kunniaa saaneet teokset esitellään täällä.
Ohikuljetut kertoo romanialaisperheen tarinan. Kirja näyttää elämältä, eikä elämä aina näytä kauniilta, jos ”kaunis” määritellään Perussanakirjan ensimmäisen määritelmän mukaisesti: ”ulkoisilta ominaisuuksiltaan (sopusuhtaisen, sopusointuisen) miellyttävä, viehättävä, esteettinen”. Ei ole kukkaketoa.
Sen sijaan kirja on kokonaisuutena saman sanakirjan kolmannen määritelmän mukaisesti ”arvokas, merkittävä, hyvä, oivallinen”.
”Ohikuljetut on kokonaisuus, jossa kirjan materiaalit, suunnittelu ja formaatti tukevat oivallisella tavalla sisältöä. Romanialaisen kerjäläisperheen tarinan kertova reportaasimainen teos vie lähelle aihettaan, tunkeilematta mutta perusteellisesti. Kirja on esineenä harkitun vaatimaton. Huolelliset suunnitteluratkaisut alkavat arjenharmaan suojakannen alta paljastuvassa värikkäässä kuvassa, joka esittelee kirjan päähenkilöt, ja jatkuvat vuoroin tekstin, vuoroin yltäkylläisen rehevinä painettujen kuvien kuljettaessa tarinaa. Lakoninen typografia ja informaation ryhmittely taitossa antavat kertomukselle sen tarvitseman tilan, kehykset ja tuen”, raati perustelee valintaansa.
Kaunokirjallisista teoksista Suomen kirjataiteen komitean raati nosti esiin Late Bloomersin lisäksi Aki Ollikaisen Pastoraalin (graafinen suunnittelu Elina Warsta, kustantaja Siltala), Tuija Välipakan Uutisia!-runokokoelman (Elina Warsta, Siltala) ja Heidi von Wrightin Mellanbladin (Ulla Donner, S&S).
Lastenkirjoista esiin nostettiin Mirkka Eskosen Syksyn salaisuus (Mirkka Eskonen, Esa Books), Kaisa Happosen ja Anne Vaskon Mur ja musikka (Laura Lyytinen, Tammi), Marjatta Levannon ja Julia Vuoren Pelottelun (ja pelon voittamisen) käsikirja (Tiina Ripatti, Teos), Marika Maijalan Ruusun matka (Jenni Erkintalo, Etana Editions) sekä Leena Virtasen ja Sanna Pelliccionin Minna! (Sanna Pelliccioni, Teos).
Sarjakuvakategorian ainoana mainittuna listalle pääsi Ville Rannan Kuningas menettää päänsä (Jussi Karjalainen, WSOY).
Eniten töitään vuoden 2018 kauneimpien kirjojen katalogiin saivat Jussi Karjalainen ja Elina Warsta. He kumpikin ovat vapaita graafisia suunnittelijoita, jotka työskentelevät useille kustantamoille.
Karjalaisen töistä listalle nousivat Rannan sarjakuvateoksen lisäksi Outi Pieskin EMMA-museossa olleen Čuolmmadit-näyttelyn julkaisu (EMMA) ja Helena Ruuskan Hugo Simberg -elämäkerran (WSOY) ulkoasu sekä Risto Isomäen romaanin Viiden meren kansa (Into) ja Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailujen uuden suomennoksen (Siltala) kannet.
Warstalta esiin nostettiin Ollikaisen ja Välipakan kirjojen lisäksi Jorma Ihalaisen Oikean elämän (Atena) ja Mari Mörön Hajavalon (Teos) kannet.