Voittaako nobelisti hellemannin? Synnyinmaastaan lähteneet hallitsevat parhaiden käännöskirjojen joukkoa
Laadukas käännöskirja on uhanalainen laji. Kansainväliset bestsellerit käyvät Suomessakin kaupaksi, mutta kirjallisuutta uudistavien kansainvälisten teosten tuominen Suomen markkinoille on kustantajilta lähinnä kulttuuriteko. Budjetin saaminen positiiviseksi edellyttää optimisia arvioita, budjetin toteutuminen sattumaa ja onnea.
Keltaisen Kirjaston perustajan Jarl Hellemannin nimeä kantava käännöskirjapalkinto on arvokas nostaessaan edes jonkinlaisen tuikun valoon kirjallisesti arvokkaita käännösteoksia.
Tänä vuonna raati tuntuu, ehkä ajattelemattaankin, korostaneen sitä, että laadukasta kirjallisuutta julkaistaan muuallakin kuin anglosaksisella kielialueella. Viidestä Jarl Hellemann -käännöskirjapalkinnon finalistista vain yksi on suomennettu englannista.
Ensi keväänä Helsinki Lit -kirjallisuustapahtumassa palkitaan yksi seuraavista romaaneista, tai pikemminkin sen suomentaja:
Svetlana Aleksijevitš: Neuvostoihmisen loppu – Kun nykyhetkestä tuli second handia Suomentanut Vappu Orlov (Tammi 2018)
Gaël Faye: Pienen pieni maa Suomentanut Einari Aaltonen (Like 2018)
Golnaz Hashemzadeh Bonde: Olimme kerran Suomentanut Jaana Nikula (Otava 2018)
Leïla Slimani: Kehtolaulu Suomentanut Lotta Toivanen (WSOY 2018)
Elisabeth Strout: Nimeni on Lucy Barton Suomentanut Kristiina Rikman (Tammi 2018)
Monipuolisen kielivalikoiman lisäksi viiden finalistin listalla pistää silmään se, että peräti kolme kirjailijoista asuu muualla kuin synnyinmaassaan.
Burundista hieman yli kymmenvuotiaana paennut Gaël Faye on asunut jo yli kaksikymmentä vuotta Ranskassa. Pariisissa asuva Leïla Slimani on syntynyt Marokon Rabatissa. Kumpikin heistä kirjoittaa ranskaksi.
Golnaz Hashemzadeh Bonde puolestaan on syntynyt Iranissa mutta kasvanut Ruotsissa, ja ruotsiksi hän kirjoittaakin.
Kulttuurista toiseen siirtyminen on maailmankirjallisuuden arkipäivää, ja kulttuurista toiseen siirtyneet kirjailijat tuntuvat kirjoittavan kiinnostavaa kirjallisuutta, jota myös käännetään suomeksi.
Kulttuurista toiseen siirtyi myös palkinnolle nimensä antanut Jarl Hellemann, joka oli syntyjään tanskalainen, syntynyt Kööpenhaminassa vuonna 1920.
Käännöskirjallisuuspalkintoehdokaslistan kustantamojakaumassa Tammen Keltainen Kirjasto loistaa tänä vuonna kahdella nimikkeellä. Ehdokasjoukon kirjailija- samoin kuin suomentajakuntaa hallitsevat naiset luvuin 4-1.
Palkintoehdokasteosten kirjoittajista monet ovat laajalti palkittuja kirjailijoita. Kaikkein näyttävimmin on meritoitu vuonna 2015 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut Svetlana Aleksijevitš.
Hellemann-raatiin kuuluvat tänä vuonna kirjailija Sami Hilvo (puheenjohtaja), Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ja kirjallisuudentutkija Sanna Nyqvist.
Ehdokasromaaneista olen käsitellyt Kirjailijan päiväkirja -blogissani Slimanin ja Stroutin teoksia.