Väinö Linna sammui laskiaistiistaihin 1965

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Vuonna 1965 laskiaistiistai oli maaliskuun toinen päivä. Se on suomalaisen kirjallisuuden kannalta huomionarvoinen päivä. Ei siitä syystä, mitä silloin syntyi, vaan siksi, mitä silloin sammui.

Väinö Linna oli palannut maanantaina viikonlopun esiintymismatkaltaan. Talven aikana hänellä oli ollut iltaisin väsymys- ja pahoinvointikohtauksia, mutta maanantaina kipuja oli enemmän.

”Tunsin olevani lopussa”, Linna muisteli myöhemmin artikkelissaan ”Miten tulen toimeen sairauteni kanssa”.

Tiistaiaamuna kivut palasivat, ja kun Linna puhelimeen vastatessaan katsoi puhelinpöydän yläpuolella olevaa peiliä, siitä vastaan katsoivat vihertävät kasvot. Linna hakeutui oitis tutun lääkärin vastaanotolle, joka otti hänestä sydänfilmin.

Tuttu lääkäri ei – niin Linna tulkitsee – halunnut kertoa asiaa hänelle vaan lähetti hänet keskussairaalan ylilääkärin luokse.