Blogit

Proosakirjailijan arkea ja kirjallisuuden ajankohtaisia aiheita.

Turkulainen, helsinkiläinen vai savolainen?

Blogit Kirjailijan päiväkirja 16.12.2015 09:44
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

”Hän olis turkulaine.”

Olen tänä syksynä keskustellut lukuisten henkilöiden kanssa Paavo Nurmesta. Olen tavannut henkilön, joka oli pyrkinyt Nurmen vuokralaiseksi. Olen tavannut hänen käyttämänsä kiinteistönvälittäjän. Olen tavannut miehen, jolle hänen poikansa on tarjonnut töitä. Saunanlauteilla olen kuullut, että Nurmella oli vanhemmiten tapana juosta itähelsinkiläismökkinsä luona keskellä tietä ja pakottaa autot väistämään itseään.

Eräs tapaamistani henkilöistä kiteytti Nurmen tuohon lauseeseen. Hänen mielestään Nurmen luonteessa korostuva varsinaissuomalaiset piirteet. Kaikista sanoista Nurmea kuvaa hänen tulkintansa mukaan eniten ”turkulainen”.

En käy kiistämään.

Paavo Nurmi syntyi Turussa 13. kesäkuuta 1897. Hän kuoli Helsingissä 2. lokakuuta 1973. Hän juoksee patsaana Turussa, Helsingissä, Jyväskylässä ja Lausannessa, joista kahden viimeisen kanssa hänellä ei ollut mitään tekemistä. Mutta Helsingillä oli.

Juoksu-uransa lopetettuaan Nurmi perusti Ateneumin lähettyville herrainvaateliikkeen ja alkoi rakentaa kaupunkia. Helsingissä on nelisenkymmentä Nurmen gryndaamaa taloa. Hän asui yhtäjaksoisesti yli 30 vuotta rakennuttamassaan kerrostalossa – pidempään kuin missään muussa osoitteessa.

Nurmi asui Helsingissä kauemmin kuin Turussa, sillä ennen lopullista muuttoaan Helsinkiin 1930-luvun puolivälissä hän asui pääkaupungissa opiskellessaan teollisuuskoulussa Antwerpenin ja Pariisin olympialaisten välillä. Hänen liiketoimintansa keskittyi Helsinkiin. Hänen kaikkein kuuluisin juoksunsa on olympiatulen tuominen stadionille Helsingin olympialaisten avajaisissa.

Eikö Nurmi ole enemmän helsinkiläinen kuin turkulainen?

Minusta vastaus on ilmiselvästi: ei.

Nurmi eli Turussa Jarrumiehenkadun, silloisen Jarrurinkadun, lapsuudenkodissaan ne vuodet, joina ihmisestä tulee se, mikä hänestä tulee. Hänestä tuli juoksija Ruissalon reiteillä. Turku teki hänestä olympiavoittajan, vaikka maailmanennätyskuntoon hän treenasikin itsensä vasta Helsingissä.

Stereotyyppisillä maakuntapiirteillä on merkitystä.

”Kuinka savolainen kykenee kirjoittamaan varsinaissuomalaisesta?” kysyi savolainen kirjailijakollega äskettäin.

Stereotyyppisillä maakuntapiirteillä ei ole merkitystä.