Totuus Joël Dickerin tapauksesta

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Sveitsiläisen Joël Dickerin romaani Totuus Harry Quebertin tapauksesta tuntuu nousseen kesän puheenaiheeksi. Minulle sitä suositeltiin heti kirjan ilmestyttyä, ja sen jälkeen Twitterissä ja Facebookissa on näkynyt kirjasta sekä voimakkaita haukkuja että ylistyksiä. Varasin yli 800-sivuisen teoksen kesälomaluettavakseni.

Täytyihän minun se lukea, koska olin vastannut iltapäivälehden toimittajalle Dickerin romaanin, kun hän kysyi aivot nollaavaa kesäluettavaa. Kirjan parissa kului reilut kaksi vuorokautta, joiden aikana poltin vasemman olkapääni ja nilkoista sneakersukkien ja feikkikroksien välisen alueen.

S. 54 Etenee nopeasti, paljon dialogia. Ei erityisen näppäärää.

S. 143 Murhamysteeri pikkukaupungissa. Joku näkee Twin Peaksin, minä näen Agatha Christien.

S. 240 Tästä tuleekin Christie-dekkari, jossa tavataan ihmisiä ja haastatellaan heitä. Talosta taloon niin kuin Jane Marple maalaiskylässä.