Tietokirjailijana palkittu Anu Kantola: "Tietokirja pysäyttää datatulvan"
”Hyvä tietokirja avaa maailmaan uuden horisontin niin, että kirja saa lukijan ajattelemaan ja toimimaan uudella tavalla”, viestinnän professori Anu Kantola määrittelee.
Kantola on yksi viidestä Suomen tietokirjailijat ry:n tänä vuonna Tietokirjailijapalkinnolla palkitsemasta tekijästä. Tietokirjailijapalkinto myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta.
Palkinnon saivat hänen ohellaan toimittaja ja kirjallisuuskriitikko Suvi Ahola, biologi, kasvitieteilijä Lasse Kosonen, teatterihistorioitsija, professori emeritus Pentti Paavolainen sekä ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikössä tutkijana toimiva Jussi Pekkarinen. Kaikki palkitut ovat luonnollisesti myös tietokirjailijoita.
Palkintoperusteissa Kantolaa kiitetään oivaltavista näkemyksistä, jotka hän tuo kiinnostavasti myös niin sanotun tavallisen lukijan näköpiiriin.
”Kantola ei pelkää kertoa näkemyksiään. Hän myös perustelee väitteensä. Laaja-alaisuutensa ansiosta Kantola kykenee osoittamaan, ettei mikään synny tyhjästä ja että yhteiskunnallisilla ilmiöillä on aina tekijänsä ja taustansa. Hän on lujasti ajassa kiinni, mutta pystyy samalla luomaan tapahtumille historiallista ulottuvuutta. Se lisää ymmärrystä ja tuottaa lukijalle hoksaamisen iloa”, palkintoperusteissa sanotaan.
Anu Kantolan tuorein suuren yleisön tietokirja on yhdessä Hanna Kuuselan kanssa kirjoitettu, kaksi vuotta sitten ilmestynyt Huipputuloiset (Vastapaino), joka perustuu yhdeksänkymmenen Suomen eniten tienaavaan promilleen kuuluvan henkilön haastatteluihin.
Mitä olet oivaltanut tietokirjoista niitä kirjoittaessasi, Anu Kantola?
”Maailma tulvii tietoa, mutta samalla kun tietoa tuotetaan valtavat määrät, se sirpaloituu. Asiantuntijuuden keskellä on uskallettava yrittää ymmärtää kokonaisuuksia ja eri asioiden yhteyksiä. Myös tiedon rajoja pitää ymmärtää: myös tieteessä on epävarmuutta ja oletuksia, vaikka se samaan aikaan kuitenkin on parasta tietoa mitä meillä on käsillä.”
”Tietokirja vastaa parhaimmillaan näihin haasteisiin: se pysäyttää datatulvan ja rakentaa parhaimmillaan jonkin näkökulman avulla kokonaiskuvan. Parhaimmillaan näkökulma on vähän yllättävä ja se tuo yhteen asioita, jotka eivät tavallisesti kuulu yhteen.”
Mistä tietokirjan kirjoittaminen sinun kohdallasi saa alkunsa?
”Haluan yleensä hahmottaa jonkin vähän hahmottoman ajassa leijuvan ison asian ja selvittää itselleni, mistä siinä voisi olla kysymys. Usein se liittyy maailman muutokseen ja siihen, miten se koskettaa suomalaista yhteiskuntaa.”
”Teen tutkimusta kansainvälisesti, mutta samalla koko ajan tuntuu enemmän, että on kirjoitettava myös suomeksi. Suomalainen yhteiskunta on perustunut lukemiselle ja koulutukselle ja jokaisen sukupolven asia on pitää huolta siitä, että kaikista asioista kirjoitetaan edelleen kirjoja myös suomeksi.”
Nimeäisitkö kolme ikisuosikkiasi tietokirjoista!
Eeva Jokinen ja Soile Veijola: Oman elämänsä turistit ”Vuonna 1990 julkaistu sosiologinen kenttätutkimus etelän pakettimatkoilta. Pieni hauskasti kirjoitettu kirja siitä, kuinka pienissä arkisissa asioissa itse kukin voi nähdä suuria kulttuurin ja yhteiskunnan rakenteita.”
Hannah Arendt: Totalitarismin synty
”Vuonna 1948 kirjoitettu kirja siitä, miksi utopiat täydellisestä yhteiskunnasta kääntyivät totalitarismiksi ja keskitysleireiksi Euroopan sydämessä. Ajatuksia herättävä kirja: Arendt kuvaa 1800-lukua, jossa on monia samoja piirteitä kuin 2000-luvussa ja kirja auttaa ymmärtämään monia tämän ajan ilmiöitä.”
Sarah Bakewell: How to live. A life of Montaigne in one question and twenty attempts
”Kirja tietokirjan synnystä: kirja kuvaa, miten esseen isä Michel de Montaigne ryhtyi 1500-luvulla Euroopan veristen uskonsotien keskellä ratkomaan asioita ajattelemalla ja kirjoittamalla. Samalla hauskasti kirjoitettu essee siitä, miten elää ja tulla toimeen ihmisten kanssa ja kunnianosoitus vapaasti liikkuvalle ajatukselle, joka kohtaa vakavia asioita keveyden asein.”
Tietokirjailijapalkitut ja poimintoja palkintoperusteista
Suvi Ahola
”Suvi Ahola ymmärtää kirjallisuuden laajasti, ei kumartele lajimääritelmiä eikä pelkää tarpeen vaatiessa sekoittaa korkeaa ja matalaa. Hänen korkeatasoista tietokirjoittamistaan kannattelee tiedon tuottamisen lisäksi emansipatorinen intressi. Se tarkoittaa Aholan kohdalla pyrkimystä valaista suomalaisen kulttuurin hiljaisia alueita: sanoittaa arkisia ja kipeitäkin aiheita selkeästi ja eloisasti. Hienoimmillaan ja omimmillaan hän on esseistisessä tietokerronnassaan, pohtiessaan ja ihmetellessään kirjallisen kulttuurimme erityispiirteitä ja kerroksia.”
Anu Kantola
”Kantola on akateemisen uransa ja tietokirjailijauransa lisäksi tunnettu ja arvostettu yhteiskunnallinen keskustelija. Hänen näkemyksensä ovat oivaltavia ja tuotu kiinnostavalla tavalla myös niin sanotun tavallisen lukijan näköpiiriin. Kantola ei pelkää kertoa näkemyksiään. Hän myös perustelee väitteensä. Laaja-alaisuutensa ansiosta Kantola kykenee osoittamaan, ettei mikään synny tyhjästä ja että yhteiskunnallisilla ilmiöillä on aina tekijänsä ja taustansa. Hän on lujasti ajassa kiinni, mutta pystyy samalla luomaan tapahtumille historiallista ulottuvuutta. Se lisää ymmärrystä ja tuottaa lukijalle hoksaamisen iloa.”
Lasse Kosonen
”Lasse Kosonen on sieniharrastuksen Grand Old Man, jonka kirjat ovat ohjanneet yhä uusia harrastajia sekä tutkimaan sieniä että keräämään ja käyttämään niitä monipuolisesti. Luonnossa liikkuminen sekä sienestys ja marjastus ovat jatkuvasti lisääntyviä perheiden yhteisiä harrastuksia, ja Lasse Kososen kirjat ovatkin ohjanneet lukuisat lukijat löytämään metsässä liikkumisen ja sienestämisen ilon.”
Pentti Paavolainen
”Pentti Paavolainen on tallentanut teoksiinsa merkittävällä tavalla suomalaista kulttuuri- ja teatterihistoriaa. Hän suhtautuu intohimoisesti siihen työhön, johon hän kulloinkin ryhtyy, ja hän kirjoittaa niin innostavasti, että teokset tempaavat lukijan mukaansa helposti.”
Jussi Pekkarinen
”Jussi Pekkarisen kirjat ovat huolellisen ja pitkäjänteisen tutkimustyön tulosta, ja niistä välittyy syvällinen tutustuminen lähdemateriaaliin. Pekkarinen osaa kuvata asiat harvinaisen selvästi ja ytimekkäästi muodostaen asioista ymmärrettäviä kokonaisuuksia. Tietokirjailijana Jussi Pekkarinen tuo esille myös hauskoja sattumuksia vakavampien tapahtumien keskelle elävöittäen kirjoja omalla persoonallisella tyylillään.”