Tienaavatko kirjailijat nyt enemmän kuin koskaan?

”Suomalaisilta kustantajilta saatavien tietojen mukaan kirjailijoille maksetaan kokonaisuudessaan enemmän tekijänoikeuskorvauksia kuin koskaan aiemmin”, kirjoitti äänikirjapalvelu Bookbeatin toimitusjohtaja Niclas Sandin Bookbeatin tiedotteessa ”Äänikirjakeskusteluun on aika tuoda uusia sävyjä” tämän kuun alussa.

Pitääkö väite paikkaansa?

Yhden vastauksen tarjoavat Suomen kustannusyhdistyksen keräämät kirjanmyyntitilastot, joihin on kerätty kustantajien yhteenlaskettua myyntidataa. Kustannusyhdistyksen sivulta tietoja löytyy vuodesta 1990 viime vuoteen.

Datan jäsentäminen on elänyt vuosien varrella, mutta kokonaisluvun eli yleisen kirjallisuuden kokonaismyynnin luulisi pysyneen suunnilleen vertailukelpoisena yli kolmen vuosikymmenen ajan.

Tarkastelemani tilasto käsittää nimensä mukaisesti yleisen kirjallisuuden eli ei esimerkiksi koulu- ja oppikirjojen osuutta. Yleinen kirjallisuus on juuri sitä kirjallisuutta, jota äänikirjapalvelutkin pääosin tarjoavat.

Tilaston mukaan kustantamot myivät viime vuonna yleistä kirjallisuutta 160 miljoonan euron arvosta. Kyse on arvonlisäverottomasta summasta, jonka kustantamot saivat myydessään kirjoja kirjakaupoille, marketeille, streaming-palveluille ja suoraan kuluttajille.

Tämä kustantamoiden saama tulo on useimmiten nykyisissä kustannussopimuksissa kirjailijan saaman tekijänpalkkion peruste. Jos kustantamo myy kirjailijan teosta 10 000 eurolla ja kirjailijan tekijänpalkkio on 25 prosenttia, kustantamo tilittää kirjailijalle 2500 euroa.

Riittävällä tarkkuudella voinee olettaa, että se osuus, jonka kirjailijat saavat kustantamoilta kustantamoiden saamasta myyntitulosta, on pysynyt kutakuinkin ennallaan 1990-luvulta 2020-luvulle.

Tällä oletuksella riittää, että tarkastellaan kustantamoiden kirjamyynnistä saamia euroja, siis kustannusyhdistyksen yleisen kirjallisuuden kokonaismyyntisummaa.

Viime vuoden 160 miljoonaa euroa ei ole tilastohistorian korkein noteeraus. Korkeimmalle pylväs nousi finanssikriisin ja Puhdistuksen vuonna 2008, jolloin kustantamoiden yleisen kirjallisuuden myynti nousi 188 miljoonaan euroon.

Yli 160 miljoonan euron vuosimyyntejä on tilastossa myös vuosilla 2007, 2009, 2010 ja 2011.

Pitää paikkansa, että äänikirjojen myynti on paikannut kirjamyynnin laskua, mutta ei äänikirjamyynti ole nostanut kustantamoiden yhteenlaskettua myyntiä ennätystasolle.

Jotta Sandinin kuulema huhu pitäisi paikkansa absoluuttisina euroina tarkasteltuna, kirjailijoiden palkkioprosenttien pitäisi olla nyt yli kymmenen prosenttia korkeampia kuin reilut kymmenen vuotta sitten.

Pitkiä euromääräisiä aikasarjoja tarkasteltaessa täytyy ottaa kantaa siihen, puhuuko rahan nimellisarvosta vai inflaatiokorjatusta käyttöarvosta.

Vuonna 2008 eurolla sai saman kuin 1,33 eurolla viime vuonna. Tämän kertoo Tilastokeskuksen rahanarvonmuunnin, jossa euron käyttöarvo on laskettu elinkustannusindeksin muutoksen perusteella. Tällä viidentoista vuoden jaksolla inflaatio on ollut keskimäärin 1,9 prosenttia vuodessa.

Näin vuoden 2008 yleisen kirjallisuuden kokonaismyynnin 188 miljoonaa euro vastaa käyttöarvoltaan 249 miljoonaa viime vuoden euroa.

Käyttöarvoluvuilla laskettuna kirjallisuuden myynti kustantamoilta oli siten 36 prosenttia pienempi kuin vuonna 2008.

Tarkasteluhistorian ensimmäisenä vuotena eli vuonna 1990 yleisen kirjallisuuden myynti kustantamoilta oli 97 miljoonaa euroa – olkoonkin että euroa ei vielä silloin ollut eikä Suomi EU:n jäsen.

Eurokertoimella 5,94573 korjatut tuolloiset 576 miljoonaa markkaa vastaavat käyttöarvoltaan 178 miljoonaa euroa. Käyttövoimakorjattuna kustantamoiden kirjamyyntitulo on siis laskenut myös vuodesta 1990 kymmenellä prosentilla.

Näiden tilastojen ja oletusten valossa ei ole lainkaan selvää, että Niclas Sandinin kuulemma huhu pitäisi paikkansa, ei absoluuttisina euroina puhuttaessa eikä varsinkaan käyttöarvokorjattuna.