Teoksen Finlandia-vire jatkui

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Teoksesta on tullut viime vuosien kaunokirjallisuuden Finlandia-rohmu eli Suomen arvovaltaisimmalla kirjallisuuspalkinnolla mitattuna menestynein kustantamo.

Laura Lindstedtin Oneiron on neljäs 2010-luvulla romaani-Finlandian saanut Teoksen kustantama kirja. Mikko Rimmisen Nenäpäivän (2010), Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme -romaanin (2013) ja Lindstedtin lisäksi Teos on saanut riemuita Ulla-Lena Lundbergin Jään (2012) Finlandia-voitosta, onhan Teos alkujaan ruotsiksi kirjoitetun Jään suomenkielinen kustantaja.

Teoksen vuodesta 2010 alkaneen Finlandia-putken ovat pystyneet rikkomaan vain Rosa Liksomin Hytti nro 6 (WSOY, 2011) ja Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät (Tammi, 2014).

Ennen Teoksen aikaa Finlandia-voittoja napsivat eritoten WSOY ja Otava.

Vuosina 2010–2015 ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi on ollut 36 kirjaa, joilla on ollut 38 kustantajaa, sillä joukossa on kolme ruotsiksi kirjoitettua teosta, joista yhden suomenkielinen kustantaja on ollut sama kuin ruotsinkielisen, yhden Otava ja yhden Teos. Eniten ehdokkaita kuuden vuoden aikana on saanut Otava (10), toiseksi eniten Teos (9). WSOY:llä on ollut kuusi ehdokaskirjaa.

Kolmeen ehdokaskirjaan ovat päässeet nykyistä S&S:ää edeltäneet kustantamot, Siltala ja viime vuonna pitkän tauon jälkeen Finlandia-ehdokaskustantajaksi palannut Gummerus. Tammella on ollut kuuden vuoden aikana vain kaksi ehdokkuutta, joista toinen johti voittoon. Yhden ehdokaskirjan ovat saaneet tänä aikana Into ja Like.

Yksikään kustantamo ei ole saanut kirjaa ehdolle jokaisena kuutena vuotena. Tänä vuonna katkesi Otavan putki. Edellisen kerran Otava jäi ilman romaani-Finlandia-ehdokkuutta vuonna 2001.