Tekoäly kirjoitti K-pop-lyriikat Elina Lappalaisen lastenkirjaan – "Kyse on tärkeästä työkalusta"
Kirjoittaessaan ensi syksynä ilmestyvää lastenkirjaansa Rahan jäljillä (Tammi) Elina Lappalaisella oli ongelma. Hän halusi tarinalliseen tietokirjaansa kohtauksen, jossa 13-vuotias, Suomessa asuva poika kirjoittaa K-pop-biisin. Laulun tulisi kertoa rahaan liittyvästä epätasa-arvosta ja tunteista sekä siitä, paljonko rahaa oikeastaan tarvitaan ja millaisia asenteita rahaan liittyy.
Lappalainen kuvaili ongelmansa ChatGPT-palveluun. Se on Open AI -yrityksen kehittämä tekoälypohjainen chatbotti, joka on koulutettu käyttämällä valtavaa määrää tekstidataa.
Hän kysyi chatbotilta, millaisen K-pop-lyriikan se kirjoittaisi esimerkiksi BTS-bändin tyyliä mukaillen. Ohjelma teki työtä käskettyä.
Lappalainen jatkoi keskustelua ohjelman kanssa. Hän kertoi lisää kirjan juonesta ja pyysi tekoälyä laatimaan lyriikat HYBE LABELS -yhtyeen tapaan.
”Katso ympärilles, ympärilles / Onko elämäsi täynnä rahaa vai ainoastaan velkaa?” ChatGPT:n laatimat sanat alkoivat.
Niinkö lukee myös syksyllä ilmestyvässä kirjassa, Elina Lappalainen?
”Tuskinpa. Osa riimittelyistä oli vähän kömpelöitä, mutta saan niistä kiinni tyylilajista ja rakenteesta, ja joitakin palasia ehkä voi käyttää vähän työstettynä. Yksi melko hyvä kohta oli esimerkiksi: ’Raha on vain väline, se ei tee sinusta sen parempaa / Mutta voit käyttää sitä hyväksesi ja muuttaa maailmaa’. Eli vaikka tekoälystä on apua, näen sen tuottaman aineiston materiaalina, joka antaa ideoita päästä askel eteenpäin.”
Millä muilla tavoilla olet käyttänyt ChatGPT:tä avuksesi kirjan kirjoittamissa?
”Olen tehnyt tietoisesti aika paljon kokeiluita oppiakseni sen mahdollisuuksista. Koen, että ChatGPT:n suurimmat rajoitukset ovat faktatiedossa, sillä se ei ole mikään luotettava hakukone. Täytyy ymmärtää tekoälyn rajoitukset ja toimintaa, jotta pystyy saamaan siitä hyödyn irti. Otan neljä esimerkkiä siitä, miten olen sitä käyttänyt:
1. Sarjan ja tämän teoksen nimi. Kun pallotellaan kustantamon kanssa nimiehdotuksia uudelle kirjalle, on hyödyllistä olla pitkä lista erilaisia versioita. Sellaisten ehdotusten generoimisessa tekoäly tuntuu hyvältä. Kuvailin ChatGPT:lle, millaista kirjaa ja sarjaa olen kirjoittamassa, millainen fiilis nimessä pitäisi olla ja mikä on kirjan keskeinen tapahtumapaikka. Jos joku ehdotuksista tuntuu menevän oikeaan suuntaan, sen kaltaisia voi pyytää keksimään vaikka viisi lisää. Englanniksi nämä ehdotukset olivat kehittyneempiä, ja yksi vaihtoehdoista oli ’The Secret Attic Society’. Käänsimme sen ’Tornihuoneen salaseuraksi’, josta tuli nimi sarjalle. Muuten olen käyttänyt tekoälyä suomeksi.
2. Tekoäly ymmärtää tyylilajeja ja kontekstia selvästi varsin hyvin. Kirjassa on kohtaus, jossa lapsihahmot kirjoittavat mainosviestin asuinalueensa somekanaviin kierrätystavaran keräämisen tempauksesta. Olisin voinut käyttää itse aikaa ja hinkata sitä, mutta sen sijaan nopeutin työtä. Kirjoitin tekstistä karkean luonnoksen ja pyysin tekoälyä muotoilemaan sen paremmin sopimaan tähän kontekstiin. Lopputulos oli yllättävän hyvä ja käytin sitä lähes sellaisenaan! Samalla tavallahan työelämässä monet pyytävät jo tekoälyä muotoilemaan esimerkiksi sähköpostin asiallisella tyylillä antaen sille vain lyhyen ohjeen halutusta sisällöstä.
3. Editointi. Kokeilin parilla itse kirjoittamallani tietolaatikolla, pystyisikö tekoäly parantamaan ilmaisua. Syötin tekstin ChatGPT:lle ja pyysin muotoilemaan saman asian selkokielisemmin 9–11-vuotiaille lukijoille. Tekoäly siis toimi kuten kustannustoimittaja, suoristi joitakin lauserakenteita ja yksinkertaisti ilmaisuita. En ottanut kaikkia ehdotuksia käyttöön, mutta oli niistä oikeasti apuakin.
4. Materiaalia kohtaukseen. Tuskailin erään kohtauksen kanssa ja lopulta päätin kokeilla miten tekoäly sen kirjoittaisi. Annoin ChatGPT:lle taustatiedot hahmoista ja tilanteesta. Kerroin, mitä kohtauksessa tapahtuu, ja pyysin kirjoittamaan siihen 2000 merkkiä kohtausta, joka sisältää hahmojen välistä dialogia. Tuloksena oli raakaversio, joka ei päätynyt sellaisenaan mukaan, mutta muutama lause ja sitaatti kylläkin! Pääsin eteenpäin jumistani. Sitten syötin valmiin kohtauksen tekoälylle ja kysyin, miten tilanne sen jälkeen jatkuisi ja miten asia ratkeaa. Jälleen sain paljon turhaakin, mutta myös pari hyvää oivallusta.”
Kuinka tekoälysovellukset muuttavat kirjailijan työtä?
”Omien pienten kokeiluideni perusteella kyse on tärkeästä ja kirjailijan työtä parhaimmillaan helpottavasta ja nopeuttavasta työkalusta. Sillä on monenlaisia käyttömahdollisuuksia ideoinnista editointiin. Sille voi ehdottaa erilaisia rakenteita tai tyylilajeja, ja tekoälyn avulla voi toteuttaa nopeasti kokeiluita. Tällä tavoin tuotettua materiaalia voi työstää itse eteenpäin ja soveltaa. Editoinnissa tekoälystä oli jopa yllättävän paljon apua.”
Kun tekoäly tästä vielä kehittyy, jääkö kirjailijalle enää hommia lainkaan? AI kirjoittaa paitsi nykyistäkin pätevämmät K-pop-lyriikat myös lukijoiden sielun kanteletta helskyttelevät romaanit?
”Tekoäly ei toistaiseksi itsenäisesti saanut tätä ideaa kirjaan, eikä sillä ole yhteiskunnallista tavoitetta juuri tämän merkityksellisen teeman käsittelystä lapsilukijoille. Minä olen kirjailijana se, joka tiedän mitä olen tekemässä ja kuvailen tekoälylle mitä haluan. Se on siis työtä nopeuttava ja helpottava työkalu. ChatGPT itse kommentoi: ’Kirjailijan luova prosessi ja kyky tuottaa omaperäistä sisältöä on jotain, jota tekoäly ei vielä pysty täysin korvaamaan.'”
Tämä haastattelu tehtiin sähköpostitse. Teetitkö vastausluonnokset ChatGPT:llä?
”Tietysti piti kokeilla, mitä se vastaisi. Tekoälyllä ei ole kuitenkaan kaikkea näihin vastaamiseen tarvittavaa taustatietoa minusta tai työprosesseistani ja niin edelleen. Kirjoitin siis vastaukset oikeasti sitten itse. Huvittavaa kyllä, tekoäly olisi väittänyt sinulle pokkana: ’Vastasin kysymyksiin itse ilman tekoälyapua. Kiitos mielenkiintoisesta haastattelusta!’ Sillä on siis huumorintajua, tai se osaa nokkelasti vähän huijata.”