Blogit

Proosakirjailijan arkea ja kirjallisuuden ajankohtaisia aiheita.

Suoraan korvalle – Kuinka teknologian kehitys vaikuttaa kirjallisuuteen?

Blogit Kirjailijan päiväkirja 16.6.2018 16:40
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

”Autofiktio, audio ja Trump.”

Niin yhdysvaltalaiskustantamoni pomo tiivisti kirjallisuuden kolme suurta trendiä. Autofiktio eli jonkinmoinen omaelämäkerrallisuus näkyy kirjallisuuden muodossa. Donald Trump on selvästi kirjallisuuden aihe.

Audio eli äänikirjat taas näkyvät kirjallisuuden markkinoita ja kanavia muuttavana ilmiönä. Viime vuonna yleisen kirjallisuuden sähköisten äänikirjojen markkina Suomessa oli 2,4 miljoonan euron suuruinen, mutta kasvuluvut ovat kovia.

Tällä hetkellä markkinaa vetävät Netflix-tyyliset suoratoistopalvelut, joissa vajaan parinkympin kuukausimaksulla saa kuunneltavakseen palvelun koko kirjaston. Palveluista Storytel seuraa Netflixin esimerkkiä siinäkin, että se on tilannut myös suomalaisilta kaunokirjailijoilta kirjoja, jotka ilmestyvät vain tai ainakin ensisijaisesti äänikirjoina.

 

Oma kokemukseni äänikirjojen käytöstä on se, että niitä tulee kuunneltua muiden töiden tai harrastusten ohessa. Samanlaisia kokemuksia olen kuullut keskustellessani ystävieni ja tuttavieni kanssa, ja myös torstaina Ylen Kulttuuriykkösessä vieraillut Bookbeatin kehityspäällikkö Sari Forsström tunnustaa olevansa samanlainen kirjojen lukija ja kuuntelija.

Kesä on Forsströmin mukaan äänikirjapalvelulle sesonkiaikaa, kun painettujen kirjojen myynti painottuu vuoden loppuun.

Tällaisille meidän kaltaisillemme kirjallisuuden kuluttajille äänikirjojen kuunteleminen on mahdollisuus ”lukea” useampia kirjoja. Audio lisää kirjojen kulutusta.

Forsström myös kertoo, että palvelulla on paljon käyttäjiä, jotka eivät ole olleet kirjojen lukijoita. Suurin asiakaskunta ovat 25–35-vuotiaat.

 

Audio tuo kirjoille lisää yleisöä ja laajentaa nykyisten lukijoiden kirjoihin käyttämää aikaa. Toimialalle se on hyvä uutinen.

Uusi muoto vaikuttaa epäilemättä myös kirjallisuuteen: mistä kirjoitetaan ja miten kirjoitetaan.

Äänikirjoina suosittuja ovat erilaiset rikos- ja viihdekirjat sekä tietokirjallisuuden puolella elämäkerrat. Se näkyy Storytelin ensimmäisten suomalaisten Storytel Original -nimikkeiden listalla.

Kun kirjailija lähtee kirjoittamaan teosta, joka on tarkoitus kuunnella, ja kun tiedossa on, että teoksen olisi hyvä jakautua kymmeneen suunnilleen tunnin mittaiseen osaan, se varmasti vaikuttaa siihen, kuinka hän kirjoittaa.

 

Tiina Raevaara on yksi Storytel Originalin ensimmäisistä suomalaiskirjoittajista. Tapasin hänet Korjaamon Dekkarilauantai-tapahtumassa ja kysyin asiasta.

Raevaara päätyi Silloinkin satoi kaatamalla -teoksessaan minämuotoiseen kerrontaan. Sitä on helpompi seurata kuin näkökulmia tiheästi vaihtavaa kerrontaa, jos kuunnellessa tekee samalla jotain muuta – esimerkiksi autoillessa tai pyöräillessä huomiota ei parane tykkänään kiinnittää kirjan finessien seuraamiseen.

Samoin dialogissa kuulijalle täytyy olla selvä, kuka on äänessä.

”Luin tekstiä ääneen”, Raevaara kertoi luontevaksi työmetodikseen.

 

Kävin kuuntelemassa Korjaamon dekkaritilaisuudessa ruotsalaiskirjailijan Hanna Lindbergin haastattelun, jonka aiheena oli sosiaalinen media rikoskirjallisuudessa. Lindbergin esikoistrillerin STHLM Confidential suomennos on ilmestynyt juuri.

Ennen Korjaamolle lähtöäni googlailin, mikä onkaan Lindbergin kustantaja. En löytänyt suomennoksen tietoja verkkokirjakaupoista.

Syy selvisi pian: STHLM Confidential on ilmestynyt suomeksi vain Storytelin äänikirjana.

Juttelin haastattelun jälkeen Korjaamon aulassa Storytelin maajohtajan Mari Wärrin kanssa. Wärri kertoi, että painettu kirja ei ole minkään kustantamon ohjelmassa.

”Me emme julkaise painettuja kirjoja”, hän lisäsi.

Suomennoksen suurin kustannus eli suomennostyö on tehty, ja voisi kuvitella, että sen oikeudet irtoaisivat Storyteliltä alle omakustannushinnan.

Tämäkin osoittaa, että kirja-alalla asioita tehdään aiemmasta poikkeavalla tavalla.