Suomennoksen nimestä äityi sanaharkka – Tylsyttikö kustantaja Sayaka Muratan satiirin terän?
Japanilaisen Sayaka Muratan (s. 1979) hurja satiiri Lähikaupan nainen (suom. Raisa Porrasmaa, Gummerus 2020) käsittelee sukupuolioletuksia erityisesti japanilaisessa kulttuurissa. Kirjoitin siitä blogimerkinnän, joka on luettavissa täällä.
Murataa taustoittaessani kiinnitin huomiota siihen, että teoksen alkukielinen nimi Konbini ningen ei tuo esiin päähenkilön sukupuolta. ”Lähikaupan nainen” on ”lähikaupan ihminen”.
Tiedon luettuani aloin tulkita Muratan pienoisromaania hieman toisin, sillä nimi ohjaa vahvasti tulkintaa eikä sukupuolirooleja tuotannossaan käsitellyt kirjailija taatusti sattumalta korosta päähenkilön sukupuolettomuutta.
Alkuperäinen nimi ohjaa ajattelemaan vaikkapa niin, että koska lähes nelikymppinen päähenkilö ei ole ottanut vastaan – tai saanut, tai halunnut – niitä ominaisuuksia (lähinnä perhettä), jotka konstruoivat naisen, hän on sukupuoleton olento. Niin kuin tietysti onkin, jos ”nainen” mielletään puhtaasti sosiaaliseksi konstruktioksi ja vieläpä sillä tavalla kuin Murata sen satiirissaan esittää.
Onko hänellä oikeus olla vain ”ihminen” vai pitääkö hänen pyrkiä olemaan ”nainen” (tai ”mies”)?
Kun myyjä nimetään naiseksi, osa tästä ulottuvuudesta katoaa.
Asiasta virisi keskustelua myös Parnasson Facebook-sivulla.
”Vähän oudoksun käännöksissä (englanti ja suomi) tehtyä valintaa kääntää kirjailijan tietoisesti valitsema sukupuolineutraali ’ningen’ (ihminen) naiseksi”, kirjoitti Jouni Elomaa.
Elomaa on opiskellut Japanissa Japanin kirjallisuutta ja opettaa Japanin tutkimusta Fria Kristliga Folkhögskolanissa.
Teoksen englanninkielinen nimi on Convenience Store Woman, mikä vastaa suomennoksen nimeä.
Asiaan kiinnitti huomiota myös Japanissa syntynyt ja siellä pitkään asunut Helsingin yliopistossa työskentelevä tutkija Miika Pölkki, joka on myös suomentanut japanilaista kirjallisuutta.
Kysyin asiasta kirjan suomentaneelta Raisa Porrasmaalta.
”Kirjan nimestä päättää yleensä kustantaja, niin myös tässä tapauksessa. Tein monta ehdotusta, mutta mikään niistä ei mennyt läpi. Olisin nimenomaan halunnut tuon ihmisyyden mukaan nimeen: ningen-sana viittaa ihmislajiin erotuksena eläimestä”, hän sanoo.
”Japanilaiset ystäväni kommentoivat alkuperäistä nimeä hauskaksi ja jopa pelottavaksi. Se on ihan toisella tapaa erikoinen kuin arkiselta kuulostava ’Lähikaupan nainen’. Japanilainen konbinikin on toki aivan erilainen konsepti kuin meikäläiset lähimarketit, ja siksi halusin käyttää konbini-sanaa suomennoksessa – onneksi sentään tämä toive meni läpi!”
Gummeruksella Lähikaupan naista hoitanut kustantaja Johanna Laitinen kertoo, että kustantamossa pyöriteltiin pitkään eri nimivaihtoehtoja.
”Päädyimme ’Lähikaupan naiseen’, koska se yksinkertaisesti kuulosti meistä vaihtoehdoista parhaimmalta. Suomenkielinen nimi lähetettiin myös kirjailijalle, ja hän hyväksyi sen.”
Laitinen on sitä mieltä, että sukupuolettomuutta korostavan nimen muuttaminen sukupuolitetuksi korostaa kirjan tematiikkaa.
Kirjoittaja on Parnasson vastaava tuottaja. Sekä Miika Pölkki että Raisa Porrasmaa ovat avustaneet Parnassoa.