Blogit

Proosakirjailijan arkea ja kirjallisuuden ajankohtaisia aiheita.

Suolista huoliin – vai onko sittenkin tässä tietokirjallisuuden nouseva trendi?

Blogit Kirjailijan päiväkirja 31.8.2017 19:00
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Viime vuonna tietokirjojen bestsellerit käsittelivät siivousta, suolistoa ja selfhelpiä. Niiden lisäksi tietokirjojen myyntilistoilla näkyy elämäkertoja ja henkilökuvia, jotka ovat olleet viimeistään Ari Mennanderin kirjoittamasta Teemu Selänteen elämäkerrasta Teemu (2014) alkaen suomalaisen tietokirjamarkkinan hittejä.

Kustantaja Ville Rauvola Atena Kustannuksesta huomauttaa, ettei Suomessa parhaillaan jylläävä elämäkertabuumi ole lainkaan yllättävä.

”Jos kävi 2000-luvun alkupuolella Englannissa kirjakaupassa, elämäkertojen määrä oli järkyttävä.”

Kun jokin kirjallisuudenlaji keksitään, pian tarjontaa tulee niin paljon, etteivät kaikki nimikkeet suinkaan myy hyvin, hän lisää.

Samaa mieltä on Suomalaisen kirjakaupan kaupallinen johtaja Reetta-Liisa Pikkola, joka nostaa esimerkiksi keittokirjat, joissa vegeruokavalio nousi jokin aikaa sitten hitiksi.

”Tekee jo mieli sanoa seuraavalle [kirjaa kirjakauppaketjulle esittelevälle] kustantajalle: ’Vege veke!'”

Elämäkertojen osalta Pikkola on huomannut, että enää ei ole yhtenäiskulttuuria.

”1990-luvulla myytiin yhtä tai kahta elämäkertaa todella paljon. Nyt on paljon pienemmän kohderyhmän elämäkertoja. Tämän vuoden kirjoista ehkä Tellervo Koiviston elämäkerta edustaa vielä yhtenäiskulttuuria. Se kiinnostaa laajaa porukkaa”, hän pohtii.

Tietokirjat ovat kirjakauppojen ja kustantamoiden kannalta euroissa selvästi merkittävämpiä kuin aikuisten kaunokirjallisuus, joka kuitenkin tuntuu hallitsevan kirjallista mediajulkisuutta. Tietokirjoja ei niinkään arvostella kritiikeissä, vaan mediassa ne näkyvät aiheensa kautta. Ja mediajulkisuus on tärkeää.

”Meiltä tuli juuri aiheeltaan kiinnostava kirja, josta Hesari ei tehnyt juttua. Tuhat kappaletta jäi myymättä sillä viikolla”, Ville Rauvola sanoo.

Hän tosin lisää, että joissakin aihepiireissä sosiaalinen media on jo todella merkittävä: perinteisellä medialla ei ole merkitystä ehkä lainkaan, jos kirja lyö läpi blogeissa ja someissa.

Pikkola, Rauvola ja Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson keskustelivat Tietokirja.fi-tapahtumassa Metsäkustannuksen toimitusjohtajan Outi Karemaan johdolla aiheesta ”Mikä tietokirja-alalla myy vuonna 2017?”.

Ennustamista vaikeuttaa se, että siinä missä Yhdysvaltain kaunokirjallisuuden bestsellerlistalaisten käännösoikeuksilla käydään kuumaa kauppaa, tietokirjat liikkuvat hitaammin maasta toiseen. Eri maiden tietokirjabestsellerlistat poikkeavat suuresti toisistaan. Yhtaikaa ympäri maailmaa myyntilistoilla näkyviä hittejä on harvassa.

Entä mikä voisi olla nouseva tietokirjallisuuden aihepiiri?

Vahvimmalta epäillyltä voisivat paneelistien näkemysten perusteella vaikuttaa tositapauksiin pohjautuvat rikostarinat (true crime). Hyvinvointikirjojen sisällä näyttäisi siltä, että kuntoiluun ja ruokavalioon liittyvistä kirjoista oltaisiin siirtymässä kohti henkistä hyvinvointia.