Skuuppi esseekokoelmassa: Paavo Haavikon kuuluisa sururuno luettiin radiossa ennen Marja-Liisa Vartion kuolemaa

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

”Halusin ojentaa sinulle nurmikon, / kämmenellä, / koska oli kevät. / En ehtinyt.”

Niin runoili Paavo Haavikko yhdessä Suomen kirjallisuushistorian kuuluisimmista runoista, joka tunnetaan ensimmäisen säkeensä mukaisesti nimellä ”Puut, kaikki heidän vihreytensä”. Se on myös Haavikon vuonna 1966 ilmestyneen runokokoelman nimi.

Mikä kaipaus. Mikä suru. Mitä kaikkea ei ehtinytkään ennen kuin rakastettu kuoli?

 

Puut, kaikki heidän vihreytensä (Otava) ilmestyi syksyllä 1966. Saman vuoden kesäkuussa Haavikon puoliso Marja-Liisa Vartio oli menehtynyt. Runossa hehkuu surullisen kauniisti rakkaansa menettäneen miehen kaipaus ja kaipuu.