Blogit

Proosakirjailijan arkea ja kirjallisuuden ajankohtaisia aiheita.

Satuja

Blogit Kirjailijan päiväkirja 26.6.2014 17:29
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Äiti lähetti pikkupojan lentokoneella Oslon Fornebun kentältä Pariisin lentoasemalle, josta pojan isä haki tämän. Pojan vanhemmat olivat eronneet; isä työskenteli diplomaattina ja tapasi viettää kesät Normandian-mökillään, äiti oli sosiaaliviranomaisten piirissä tunnettu siitä, että hänellä oli tapana flirttailla.

Kun poika oli ollut viiden vanha, Norjan valtion lasten- ja nuortenpsykiatrian keskuksen psykologi ajoi huostaanottoa: poika otettaisiin väkisin pois äidiltään. Lastensuojeluviranomaiset kuitenkin totesivat, että huostaanoton edellytykset eivät täyttyneet.

Normandian kesähuvilalla pojan isän kolmas vaimo piti huolta pojasta ja teki jotain pojan mielestä aivan erikoista. Nainen luki pojalle satuja.

”Haluatko ihan oikeasti lukea?” poika kysyi äitipuoleltaan.

Levoton poika saattoi istua äitipuolensa sylissä tuntikausia ja kuunnella.

”Silloin hän oli aivan rauhallinen. Aivan turvassa. Ja unohti kaiken muun ympärillään”, kirjoittaa norjalaiskirjailija Åsne Seierstad.

Poika oli Anders Bering Breivik, joka kolme kesää sitten iski Utøyan saarelle ja tappoi yhteensä 77 ihmistä.

Åsne Seierstadin massiivisessa, vastikään suomennetussa Yksi meistä -teoksessa käydään Anders Behring Breivikin elämänkaari. Olen vasta teoksen alkupuolella. Satuja koskeva muutaman rivin mittainen kohta kuitenkin pysäytti ja jäi vaivaamaan. Tuollaisesta teoksesta etsii ja löytää kulmapaikkoja, joissa toisin toimiminen olisi saattanut muuttaa elämänkulkua ja siten 77 ihmisen ja heidän läheistensä elämänkulkua.

On yksinkertaistettua mutta ei turhaa kysyä: entä jos Anders Behring Breivikille olisi luettu lapsena satuja muulloinkin kuin jollakin lomalla Normandiassa?

***

Huomenna alkavilla Vanhan kirjallisuuden päivillä osallistun Kirsti Mäkisen vetämään Topelius-aiheiseen paneeliin. Zachris Topelius on nykyisin parhaiten tunnettu satusetänä, vaikka hänen yhteiskunnallinen vaikuttamisensa oli monialaista. Hän oli professori ja Turun yliopiston rehtori, sanomalehtimies ja mielipidevaikuttaja.

Topelius edusti valistuksen eetosta. Saduillaan hän kasvatti, mutta olennaisempaa on, että hän valitsi sadut. Hänellä oli monta muutakin tapaa vaikuttaa, monta muuta keinoa kasvattaa Suomen kansaa. Topelius valitsi sadut.

Tarinan mukaan Albert Einsteinilta olisi kysytty neuvoa: mitä äidin pitäisi tehdä, että hänen lapsestaan tulisi yhtä nerokas kuin Einsteinista.

”Lukekaa satuja”, Einstein vastasi.

Totta tai satua, sadut ovat paitsi ovat myös virittävät mielikuvitusta.

Oli miten oli, lukeminen on läheisyyttä.