Runostatus voi olla tekijänoikeusrikkomus – presidentillinen päivitys vaatii luvan
Runon julkaiseminen Facebookissa vaatii luvan runon kirjoittajalta tai hänen oikeudenomistajiltaan.
Esimerkiksi kun tasavallan presidentin Sauli Niinistö -Facebook-sivulla julkaistiin Lauri Pohjanpään (1889–1962) runo ”Kalajuttu”, Sauli Niinistön tai hänen nimeään kantavan tilin ylläpitäjän on tullut kysyä julkaisuun lupa Pohjanpään oikeudenomistajilta.
”Tekijänoikeus luo haltijalleen yksinoikeuden päättää siitä, valmistetaanko teoksesta kappaleita ja saatetaanko kappaleita yleisön saataviin. Näin ollen runon tai runon teoskynnyksen ylittävän osan julkaiseminen painettuna tai verkossa vaatii lähtökohtaisesti tekijän, tai tekijän kuoltua tämän oikeudenhaltijan luvan”, Sanaston lakimies Juha Pihlajaniemi kertoo.
Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö.
Sauli Niinistön sivulla Pohjanpään 8-säkeistöinen runo julkaistiin kokonaisuudessaan. Se on siis kokonainen, itsenäinen teos. Runo vaikuttaa myös taiteellisesti omaperäiseltä taideteokselta. Sauli Niinistö -poliitikkosivulla on lähes 300 000 tykkääjää, ja runon sisältävä statuspäivitys on julkinen.
Runon mitalla ei ole Juha Pihlajaniemen mukaan merkitystä julkaisemisen luvanvaraisuuden kannalta.
”Lupa tulee kysyä, jos kyse on tekijänoikeuslain tarkoittamasta teoksesta, eli luovan työn tuloksesta, joka on ylittänyt teoskynnyksen eli on riittävän itsenäinen ja omaperäinen”, hän sanoo.
Sauli Niinistö on koulutukseltaan juristi, joten hän luonnollisesti tietää, kuinka tällaisissa tilanteissa tulee toimia, mutta monelle maallikolle tekijänoikeuslain kiemurat verkkoympäristössä eivät ole tuttuja.
Jos tekstilaina toisen teoksesta jää irralliseksi, ei sitaattioikeuden edellytys tavallisesti täyty.
Tietyissä tilanteissa tekijän yksinoikeuteen on tekijänoikeuslaissa säädetty rajoituksia. Yksi niistä on sitaattioikeus, joka määritellään tekijänoikeuslain 22 §:ssä: ”Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.”
Jos sitaattioikeuden edellytykset täyttyvät, käyttö ei edellytä siteerattavan teoksen tekijän lupaa.
Sanaston lakimies Juha Pihlajaniemi nostaa esiin kolme huomion ansaitsevaa seikkaa:
”Ensimmäiseksi lainattavan teoksen tulee olla julkistettu. Tämä sulkee lainausoikeuden ulkopuolelle esimerkiksi yksityiskirjeet, ellei niitä ole saatettu niiden tekijänoikeuden haltijan toimesta ensin yleisön saataville. Toki käyttö on tällöin mahdollista suoran luvan nojalla.”
”Toiseksi sitaatin on täytettävä hyvän tavan mukaisuuden vaatimus: Lainatulla ja lainaavalla teoksella tulee olla asiallinen yhteys. Lainatun teoksen tulee jollakin tavalla selkeyttää tai havainnollistaa siteeraajan omaa teosta tai esitystä. Pelkkä lisäarvon tuottaminen siteerattavan teoksen avulla omaan teokseen ei täytä hyvän tavan mukaisuuden vaatimusta. Hyvän tavan mukaisuus sisältää myös sen, että tekijä on mainittava.”
”Kolmanneksi sitaatteja voidaan lain mukaan ottaa omaan teokseen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Sallittu laajuus on ratkaistava jokaisessa yksittäistapauksessa erikseen. Tarkastelussa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, edellyttääkö lainauksen hyväksyttävä tarkoitus tietyn mittaisen lainauksen ottamista toisesta teoksesta.”
Sauli Niinistön tilin statuksessa Lauri Pohjanpään nimi mainitaan runon lopussa, joten isyysoikeutta statuksen julkaisija kunnioittaa rehdisti.
Sen sijaan vaikuttaisi siltä, että runon julkaiseminen ei ole sitaatti, koska se ei kytkeydy ”siteeraajan omaan teokseen”: Sauli Niinistö -sivulla julkaistu runo muodostaa koko statuksen.
”Sitaatin tulee jollakin tavalla edesauttaa oman teoksen tai esityksen luomistyötä. Sillä tulee olla objektiivisesti arvioiden hyväksyttävä tarkoitus. Sitaatin tulee olla tarpeellinen.”
”Jos tekstilaina toisen teoksesta jää irralliseksi, ei sitaattioikeuden edellytyksen tavallisesti täyty ja käyttö vaatii lupaa”, lakimies Pihlajaniemi pohtii.
Sitaattioikeuden soveltuminen tiettyyn tekstilainaan ratkaistaan tapauskohtaisesti edellä esitettyjä sääntöjä noudattaen.
Jos haluaa julkaista runon Facebook-statuksessaan ilman kehystäviä kommentteja ja yhteyttä ”omaan teokseen tai esitykseen”, mitä tulisi tehdä?
”Jos teoksen käyttämiseen vaaditaan lupa, voidaan se hankkia tekijänoikeuden haltijalta. Joillain teosten käytön alueilla tekijät ovat valtuuttaneet tekijänoikeusjärjestön hallinnoimaan oikeuksiaan ja myöntämään käyttölupia. Sanasto myöntää edustamiensa tekijöiden puolesta käyttölupia muun muassa yksittäisten runojen ja tekstikatkelmien käyttöön painetuissa julkaisuissa sekä sellaisissa sähköisissä julkaisuissa, joissa käyttäjämäärät ovat julkaisijan tiedossa”, Juha Pihlajaniemi kertoo.
Tällaisia sähköisiä julkaisuja ovat esimerkiksi sähköiset oppimateriaalit, jotka eivät ole verkossa yleisesti saatavilla. Facebook-statukset eivät lukeudu niihin. Julkisen statuksen lukija- ja näkijämäärää on vaikea ellei mahdoton arvioida ennalta.
Siksi lupaa ei saa Sanastolta.
”Tällaiseen kirjallisuuden käyttöön lupa hankitaan suoraan tekijältä tai tämän oikeudenhaltijalta”, Pihlajaniemi kertoo.
Edit 17.8.2008 klo 20.15: Lisätty Lauri Pohjanpään elinvuodet.