Blogit

Proosakirjailijan arkea ja kirjallisuuden ajankohtaisia aiheita.

Rikollinen norjalainen pääsiäisperinne hiipii Suomeen

Blogit Kirjailijan päiväkirja 7.4.2017 14:51
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Pari ylimääräistä vapaapäivää. Kotoilua, kotimaanlomailua tai pyrähdys Keski-Euroopan kaupunkikohteessa. Siinä missä joulunaika tapaa täyttyä sukulaisvierailuista, pääsiäisenä jää aikaa ulkoilulle – ja lukemiselle. Muutamassa päivässä holahtaa helposti tuhdimpikin teos, jollaisista ei viime aikoina ole ollut puutetta.

Norjassa pääsiäisen aikaan ovat jo lähes sadan vuoden ajan kuuluneet dekkarit. Påskekrim on kansallinen perinne. Ilmiötä yritettiin 2000-luvun alussa juurruttaa Ruotsiinkin suklaamunien ja irtokarkkien painikkeeksi.

Eivätkö myös murha ja mämmi sopisi hyvin yhteen?

Ilmeisesti. Tammi kertoi kuluneella viikolla, että Lars Keplerin Kaniininmetsästäjää (suom. Kari Koski) on myyty Suomessa 28 000 kappaletta. Jo Nesbøn Janoa (suom. Outi Menna), jossa Harry Hole palaa kirjan sivuille muutaman vuoden tauon jälkeen, myytiin Johnny Knigan mukaan ensimmäisellä viikolla 20 000 kappaletta. Luvut ovat suuria, sillä viime vuonna Suomen eniten myyty käännetty kaunokirja oli Keplerin Playground 23 800 kappaleen myynnillä.

Varsinaista pääsiäisdekkariperinnettä Suomessa ei Tammen johtajan Outi Mäkisen mukaan kuitenkaan ole.

”Enkä näe sellaisen olevan kehittymässäkään, vaikka kevät muuten onkin oivaa dekkareiden lukemisen aikaa”, Mäkinen sanoo.

Samaa mieltä on Suomalaisen kirjakaupan toimitusjohtaja Panu Porkka.

”Perinne on lähinnä sitä, että dekkareita ajoitetaan ilmestymään pääsiäisen tienoille. Massiivista pääsiäisdekkarikampanjaa alalla ei ole, mutta lomien aikana ihmiset mielellään lukevat ja pääsiäisestä kysyntä alkaa usein nousta kohti kesää”, hän hahmottelee.

Suomalaisella kirjakaupalla on pääsiäisen tienoilla usein kanta-asiakaskuukausi, johon dekkareita yhdistetään. Tänä vuonna dekkarit näkyvät kirjakauppaketjun 105-vuotissyntymäpäiväkampanjassa.

Tämän hetken kuumista nimistä Porkka nostaa esiin juuri Keplerin ja Nesbøn. Muita hyvin kaupaksi käyviä teoksia ovat Keisari Aarnio, Lenita Airiston, Tellervo Koiviston ja Jorma Sairasen elämäkerrat sekä uusin Soturikissat-sarjan kirja.

”Loppukuusta naisten viihde ja historialliset romaanit vahvistuvat äitienpäivän lähestyessä”, Porkka sanoo.

Tammen Outi Mäkinen kertoo, ettei kustannusohjelmia rakenneta varsinaisesti pääsiäisen ehdoilla.

”Alkukevät – tai paremminkin alkuvuosi – on Tammessa vakiintunut hyväksi julkaisuajankohdaksi tietyille teoksille, myös dekkareille”, hän sanoo.

Työskennellessään neljän suuren kustantamon perustaman pokkarijulkaisuyhtiön Loiston toimitusjohtajana Mäkinen itse asiassa kokeili, taipuisiko norjalainen pääsiäisperinne myös Suomeen.

”Koetimme pokkareiden markkinoinnissa tuoda esiin pääsiäisen hyvänä, pitempänä vapaana, jolloin kirjoja voi lukea enemmän. Loiston lanseeraama markkinointitermi Perjantaipokkari taipui pääsiäismainoksissa Pitkäperjantaipokkariksi. Mitään Norjan påskekrimin kaltaista valtaisaa dekkariostajien ryntäystä myyntipisteisiin emme kuitenkaan saaneet aikaiseksi, vaikka olisimme sellaista kovin toivoneet.”

Mäkinen tunnetaan dekkarifanina, joten ehkä hän osaa selittää, miksi salanimikaksikko Kepler uppoaa suomalaisiin?

”Keplerit ovat tajuttoman taitavia koukuttamaan, rakentamaan jännitteitä ja jännitystä, mutta myös purkamaan niitä lukijaa tyydyttävästi – ja tietenkin koska Joona Linna ja rakkaus Suomeen.”

Entä jos Kaniininmetsästäjä on jo luettu ja dekkarihammasta kolottaa?

Mäkinen vinkkaa kustantamistaan kirjoista Ari Rädyn Syyskuun viimeisen ja Elly Griffithsin Risteyskohdat (suom. Anna Lönnroth).