Rakastajatarta vailla

Suhteeni ovat tavanneet päättyä siihen, että toinen on vietellyt minut.

Tällä kertaa ei käynyt niin.

Juhannuksen jälkeisellä viikolla heilutin hyvästit elokuun alussa ilmestyneelle Yksin-romaanilleni ja ensi viikolla julkaistavalle Taivas+Helvetti Vol. 3 – Riko rajasi -kirjalle. Niiden puristaminen oli vienyt kevätkaudella niin paljon aikaani ja huomiotani, että sivusuhteille ei ollut jäänyt aikaa ja huomiota. Heinäkuun alkaessa jäin tyhjän päälle.

Toki minulla on ollut pitkät ajat mielessäni erilaisia kirjahankkeita, joihin olisi kiinnostavaa tarttua. Hankkeiden kypsyminen kirjaksi tai edes kirjaprosessiksi vie kuitenkin aikaa, ja kaiken lisäksi se on arvaamatonta, sillä ajatuksen täytyy varttua toteuttamiskelpoiseksi ennen kuin sitä kannattaa alkaa tehdä.

Tarvitsen vision siitä, millainen kirjasta tulee. Jollei tämä kuulostaisi tekotaiteelliselta, puhuisin kirkastumisen hetkestä, jolloin oivaltaa tulevan teoksen luonteen. Millainen rakenne, mikä genre, millainen käsittelytapa?