Paperisessa avaruudessa marginaalit ovat leipätekstiä
Väinö Kirstinän pienessä kiinalaisessa muistikirjassa lukee:
Runon kirjoitta- minen on radikaali teko.
Onko se runo?
Vai johtuuko virkkeen jakaminen kolmeen säkeeseen siitä yksinkertaisesta syystä, että muistikirjan sivu on kapea, tarkkaan ottaen 11,5 senttimetriä ja sekin muistikirjan ulkomitta.
Jos virkkeen näkee muistikirjassa tai muistikirjan sivusta otetussa valokuvassa, useimmat tulkitsisivat sen varmaankin virkkeeksi. Teksti ulottuu sivun reunasta reunaan, se on kirjoitettu kaikki tila hyödyntäen ja sana ”kirjoittaminen” katkaistu tavuviivalla rivin tultua loppuun.
Vaan emmehän tiedä. Ehkä Väinö Kirstinä olisi kirjoittanut virkkeen samalla tavoin, vaikka tila ei olisi asettanut rajoitteita.
Samaan aikaan kun kirjallisuus siirtyy kiihtyvästi ääni- ja e-kirjamuotoihin, painettu kirja hahmottuu entistä enemmän myös esineeksi. Kirja ei ole enää vain kirja vaan saa mukaansa määreen, puhutaan ”fyysisistä” tai ”painetuista” kirjoista tai ”paperikirjoista”.
Materiaalinen muoto on kirjalle ja sitä alustanaan käyttävälle kirjallisuudelle rajoite ja mahdollisuus. Rajoite esimerkiksi siksi, että kirjan riville ei tietyllä pistekoolla tai käsialalla mahdu kuin tietty määrä merkkejä. Sanan voi joutua katkaisemaan.
Vaan paljon suuremmilta tuntuvat mahdollisuudet. Painetussa kirjassa tapaa esimerkiksi olla marginaalit – ja ah, mihin kaikkeen kirja niiden ansiosta pystyykään!
Kaisa Ahvenjärven, Juri Joensuun, Anna Helteen ja Sanna Karkulehdon toimittama Paperinen avaruus – Näkökulmia kirjaesineen ja kirjallisuuden materiaalisuuksiin (Nykykulttuurin tutkimuskeskuksenjulkaisuja 128, Jyväskylän yliopisto 2020) käsittelee kirjaa fyysisenä olentona. Kokoelman kirjoittajien lähestymistavat ja tyylilajit vaihelevat villisti. Mukana on niin akateemista eksaktiutta, akateemisuutta riemullisesti parodioivia tekstejä kuin lyriikkaa (Suvi Valli, Raisa Marjamäki, Harry Salmenniemi).
Teoksen avaa kirjallisuuden professori emerita Leena Kirstinän artikkeli edesmenneen miehensä Väinö Kirstinän muistikirjasta. Leena Kirstinä lähestyy Väinö Kirstinän kiinalaista muistikirjaa muun muassa viivottimen avulla, tekemällä taustahaastatteluja (haastateltavina runoilija Kari Aronpuro ja kriitikko Pekka Tarkka, akateemikko Kirsi Kunnas ja Anna Kirstinä) ja pohtimalla alussa siteeraamaani virkkeen tai runon olemusta kirjallisuustieteellisin konstein.
Kirstinän artikkeli on taideteos.
Artikkelissaan ”Merkittävät marginaalit” Laura Piippo erittelee marginaaleja ja niiden olemusta, niin kirjallisia marginaaleja kuin kirjan sivujen reunoissa olevia marginaaleja.
Kirjan villeimmässä jutussa ”Ihmiselon kirjuus ja kertomuksentutkimuksen parsainen käänne” kirjoittajat (tai ”kirjoittajat”) Mari Hatavara, Matti Hyvärinen, Maria Laakso, Hanna Rautajoki ja Jarkko Toikkanen ovat tehneet eri värisillä kynillä (tai ”kynillä”) merkintöjä (tai ”merkintöjä”) käsikirjoituksen (tai ”käsikirjoituksen”) marginaaleihin.
Tai ovat tehneet mitä ovat tehneet, joka tapauksessa painetussa kirjassa artikkelin marginaaleissa on sinisellä, punaisella ja vihreällä painettuja ikään kuin selvällä käsialalla kirjoitettuja huomioita jotka kommentoivat tekstiä, artikkelin kuvia, toisia (”aiempia”) kommentteja…
Kiehtovasti kirjaa materiaalisena esineenä käsittelee vaikkapa Urpo Kovalan artikkeli ”Pälkäneen puuaapisesta”, jota ei ole enää olemassa fyysisenä kappaleena mutta jonka olemassaolosta ja sisällöstä on tietoa.
Juha-Pekka Kilpiön ”Kirja erillään” pohtii Raisa Marjamäen runoteoksen Ei kenenkään laituri (Poesia 2014) metodista kieltäytymistä digitaalisuudesta.
Paperinen avaruus on tehty kirjallisuuden professori Mikko Keskisen juhlapäivän kunniaksi. Vaikka kirja vaikuttaa edullisesti tehdyltä yliopistopainatteelta, sen ulkoasuun on kiinnitetty huomiota. Tuskin sattumalta. Marginaalimerkintöjen lisäksi mukana on esimerkiksi runsaasti värikuvia.
Tekstejä on epäilemättä painettu kirjaan sen mukaan, mitä kenelläkin on ollut tarjota. Siksi osa artikkeleista liittyy kirjan pääteemaan melko ohuesti. Kiinnostavia ovat myös nämä hieman marginaalisemmin kirjaan kuuluvat tekstit.