Paluumatkalla kansakunnan kaapin päälle? Kirjailijat ovat taiteen arvostetuimmistoa
Ensireaktio on nolous: miksi kirjailijoita arvostetaan noin paljon enemmän kuin säveltäjiä saati kuvataiteilijoita?
Välittömästi alan etsiä selityksiä. Ehkä suomalaiset arvostavat painettua sanaa ja suomen kieltä? Kenties kirjailijakunnan mainetta nostavat Väinö Linnan ja Paavo Haavikon, nykyisin ehkä vaikkapa Kirsi Kunnaksen, Kaari Utrion ja Jari Tervon, kaltaisten Suurten viisaiden perinne ja arvovalta? Media on tavannut löytää kirjailijakunnasta kunkin ajan tulkitsijoita ja selittäjiä.
Suomen Kuvalehti on selvittänyt suomalaisten näkemyksiä ammattien arvostuksesta vuodesta 1991 alkaen. Uusin, seitsemäs, selvitys ilmestyi Suomen Kuvalehdessä 22/2018.
Kirjailija on aina menestynyt hyvin taideammattien joukossa. Tuoreimmassa listauksessa se on sijalla 128 kaikkiaan 379 ammattinimikkeen joukossa. Kirjailijan kanssa sijan jakavat kielenkääntäjä ja muurari.
Taideammateista kirjailijan edellä ovat vain arkkitehti (30) ja kapellimestari (110).
Arkkitehti on ollut jokaisella seitsemällä kerralla omaa luokkaansa. Kapellimestarit ja kirjailijat ovat kamppailleet taidemaailman toiseksi arvostetuimman ammattikunnan asemasta tasapäisesti.
27 vuotta sitten tehdyssä ensimmäisessä kyselyssä kapellimestaria ja kirjailijaa korkeammalla rankattiin säveltäjä ja elokuvaohjaaja, mutta näiden ammattien arvostus on ropissut. Uusimmalla listalla ne ovat rinnakkain sijalla 170.
Taideammattien välillä on selviä arvostuseroja. Arvostuslistan pohjalta voisi päätellä, että uusia teoksia luovia taiteilijoita kuten kirjailijoita (128) ja säveltäjiä (170) arvostetaan enemmän kuin tulkitsevia taiteilijoita niin kuin muusikkoa (269) ja tanssijaa (352).
Toisaalta myös taloudellinen arvostus tuntuisi heijastuvan arvostusnäkemyksiin. Arkkitehdit (30) ja kapellimestarit (110) lienevät keskimäärin taidealan parhaiten tienaavia tekijöitä.
Niin kutsuttu korkeakulttuuri näkyisi saavan enemmän arvostusta kuin viihde. Arvioihin varmasti vaikuttaa myös se, mikä vastaajalle tulee ensimmäiseksi mieleen ammattinimikkeestä. Tanssijaa ei yhdistettäne balettitanssijaan, ja ensimmäinen mielikuva laulajasta (281) lienee useammin rokkari kuin oopperalaulaja.
Listalla kummastuttaa kuvataiteilijan (277) kehno menestys. Kuvataiteilijathan ovat uusia teoksia luovia, korkeakulttuuriin yhdistyviä tekijöitä. Kysyin asiasta Suomen Kuvalehden ammattien arvostus -tutkimuksista vastaavalta toimittajalta Tuomo Lappalaiselta.
”Kuvataiteilijoiden arvostukseen voi vaikuttaa nykytaiteen jääminen monille vieraaksi”, hän aprikoi.
Entä kirjailijoiden arvostus?
”Miten kirjailijoiden arvostukseen vaikuttaa se, että heistä on tullut yhä enemmän brändejä? Julkisuushan ei välttämättä nosta arvostusta, mutta ovatko kirjailijat tässä suhteessa poikkeus?” Lappalainen miettii.
Taiteilijoiden arvostus on vaihdellut vuosien varrella yllättävän samankaltaisesti. 1990-luvulla ja vielä vuonna 2001 tehdyssä kyselyssä taideammatit olivat lähes kauttaaltaan vajaan neljänsadan ammattinimikkeen listassa keskivälin yläpuolella. Vuoden 2001 ja 2004 kyselyiden välissä taideammattien arvostus romahti kautta linjan.
”2000-luvun alussa nousukausi varmaan korosti materialistisia arvoja ja kulttuuri kärsi siitä”, Tuomo Lappalainen miettii.
Uusimmassa kyselyssä taideammattien arvostus on noussut kauttaaltaan.
”Olisiko sillä jotain tekemistä yhteiskunnan nopean muutoksen kanssa? Haetaanko kulttuurista jotain pysyvää, kestävää, ehkä nostalgiaakin?”
Taideammattien välisissä arvostuksissa ei ole tapahtunut vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana merkittäviä muutoksia.
Muusikoiden arvostus oli edellisissä kyselyissä selvästi paranemaan päin ja noussut jo esimerkiksi näyttelijöiden ja pianistien ohi, mutta tämän kevään selvityksessä sijoitus romahti. Samoin asemiaan parannellut laulaja palasi uusimmassa selvityksessä vähiten arvostettujen taideammattien tyveen.
Oheisessa graafissa on taideammattien lisäksi kirja-alaa lähellä oleva kirjastonhoitaja, joka on parantanut asemaansa ja on selvityksessäni mukana olevista ammateista ainut, jonka sijoitus vuonna 2018 on korkeampi kuin vuonna 1991.
Kriitikoiden arvostusta vuodet eivät ole kohentaneet: kriitikko on ollut joka kerta vähemmän arvostettu kuin yksikään taideammatti. Uusimalla listalla kriitikko on sijalla 362 heti huutokaupanpitäjän jälkeen mutta ennen luonnonparantajaa.