Paavo Haavikko painuu unholaan, Rosa Liksomin vaikuttavuus nousee kohisten
Paavo Haavikko? Anteeksi kuka?
Näin saattaa vastata jo useampi kuin joka kolmas suomalainen. Suomen Kulttuurirahaston teettämän laajan kyselytutkimuksen mukaan Paavo Haavikon tuotanto on tuntematon 37 prosentille suomalaisista.
Kun vastaava kysely tehtiin edellisen kerran yhdeksän vuotta sitten, Haavikko oli tuntematon 28 prosentille. Vuonna 2008 kuolleen runoilijan, aforistikon, kirjankustantajan, metsä- ja osakesijoittajan ja yhteiskunnallisen keskustelijan tuotannon tunnettuus on hukkunut vajaassa vuosikymmenessä yhdeksän prosenttiyksikön verran eli peräti yli 30 prosenttia.
Muutos on selvästi suurin niin prosettiyksikköinä kuin suhteellisestikin tarkasteltuna niiden kahdentoista kirjailijan joukossa, joiden tuotannon vaikuttavuutta Kulttuurirahaston tutkimuksessa selvitettiin.
Ylipäätään mukana olleiden kirjailijoiden tuotannon tunnettuus on laskenut. Ainoastaan Tove Janssonin ja Rosa Liksomin tuotannon tunnettuus (tuntemattomuus) on pysynyt samana.
Kahdentoista tarkastellun kirjailijan joukosta kaikkein vaikuttavimpana suomalaiset pitävät Tove Janssonia. Syvästi vaikuttuneita Janssonin tuotannosta on 32 prosenttia ja melko vaikuttuneita 42 prosenttia suomalaisista. Kun luvut laskee yhteen, vaikuttuneiden osuus on peräti 74 prosenttia kansasta, siis kolme neljästä.
Janssonista vaikuttuneiden osuus on laskenut hieman, kaksi prosenttiyksikköä, yhdeksän vuoden takaisesta kyselystä. Erittäin vaikuttuneiden osuus on noussut kolmella ja melko vaikuttuneiden laskenut viidellä prosenttiyksiköllä.
Toiseksi eniten suomalaisia vaikuttaa kyselyn perusteella Väinö Linna. Hänestä vaikuttuneiden osuus on laskenut 73 prosentista 69 prosenttiin.
Kolmannella sijalla kyseltyjen kirjailijoiden joukossa on Eino Leino. Leinon vaikuttavuusosuus on laskenut 69 prosentista 66 prosenttiin.
Kulttuurirahaston kyselyssä selvitettiin eri alojen taiteilijoiden vaikutusta. 39 taiteilijan joukossa kirjailijoista mukana olivat Paavo Haavikko, Laila Hirvisaari, Tove Jansson, V. A. Koskenniemi, Eino Leino, Rosa Liksom, Väinö Linna, Arto Melleri, Sofi Oksanen, Kalle Päätalo, Ilkka Remes ja Pentti Saarikoski.
Kohdetaiteilijoista merkittävän kirjallisen tuotannon on tehnyt myös Juice Leskinen, jota en kuitenkaan ole sisällyttänyt tässä kirjailijatarkasteluun, koska hänet tunnettaneen ennen muuta muusikkona.
Leskinen saa kyselyssä varsin yhteneväiset arvosanat kuin taannoin hänestä muutaman talon päässä Tampereen Hämeenpuiston itälaidalla asunut Väinö Linna. Kummankin vaikuttavuusosuus oli edellisessä kyselyssä 73 ja on nyt 69 prosenttia. Leskisen tuotanto on tuntematon viidelle, Linnan seitsemälle prosentille suomalaisista.
Kirjailijoiksi lukemistani Tove Jansson ja Rosa Liksom ovat tehneet merkittävän uran kuvataiteilijoina, mutta uskoakseni kyselyyn vastanneet ovat ajatelleet heitä ensisijaisesti kirjailijoina.
Rosa Liksomin tuotannosta vaikuttuneiden määrä on kasvanut vajaan vuosikymmenen aikana eniten. Nyt vaikuttuneita on 30 prosenttia (syvästi vaikuttuneita 7, melko vaikuttuneita 23 prosenttia), kun vuonna 2013 tehdyssä kyselyssä Liksomista vaikuttuneiden osuus oli vain 19 prosenttia.
Finlandia-palkinnon Rosa Liksom sai vuonna 2011 eli puolisentoista vuotta ennen edellisen kyselyn toteuttamista.
Merkittävästi on noussut myös trillerikirjailija Ilkka Remeksen vaikuttavuus, aiemmasta 37 prosentista tämänvuotiseen 43 prosenttiin. Remeksen vaikuttavuus on samalla tasolla kuin Sofi Oksasen, jonka kohdalla osuus on noussut viisi prosenttiyksikköä.
Liksomin, Remeksen ja Oksasen lisäksi Laila Hirvisaaren ja Arto Mellerin vaikuttavaksi kokeminen on yleistynyt, kummallakin neljällä prosenttiyksiköllä. Noususta huolimatta Melleri jää kyselyssä vähiten vaikuttavaksi koetuksi kirjailijaksi.
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Forum -internetpaneelissa helmi–maaliskuussa 2022. Tutkimukseen osallistui yhteensä 4 569 henkilöä.
Kirjailija Vaikuttuneiden osuus, % Tuntemattomuus, %
Jansson 74 5
Linna 69 7
Leino 66 7
Oksanen 43 15
Päätalo 43 18
Remes 43 17
Koskenniemi 30 40
Liksom 30 32
Saarikoski 30 33
Haavikko 28 37
Hirvisaari 28 32
Melleri 17 42
Kirjoittaja on Suomen Kulttuurirahaston hallituksen jäsen.