Olympiatunnelmaan vaikka veitsi kurkulla – Heikki Valkama vie Japanin järjestäytyneen rikollisuuden pariin keittiönoven kautta
Kun olympiatunnelmaan virittäytyminen on tänä vuonna tuntunut poikkeuksellisen hankalalta, päätin kokeilla japanilaiseen kulttuuriin sukeltamista kaunokirjallisuuden kautta. Apuvälineekseni valitsin Heikki Valkaman (s. 1975) vastikään ilmestyneen dekkarin Yakuzan kosto (luk. Toni Kamula, Tammi 2021).
Nykyisin Ylellä työskentelevä Valkama tuntee japanilaisen kulttuurin perinpohjaisesti, ja osa hänen dekkariensa viehätystä on juuri miljöö ja kulttuurintaju, joita hän annostelee suomalaislukijalle sopivasti taustoittaen. Japanissa asunut Valkama on kirjoittanut myös maata ja sen kulttuuria käsitteleviä tietokirjoja.
Japaniin sijoittuvan dekkarisarjansa päähenkilön, suomalaisen mutta Tokioon asettuneen kokin Riku Mäen kautta hän pääsee herkuttelemaan ruokakulttuurin erikoispiirteillä. Yakuzan kostosta opitaan esimerkiksi, että itseään kunnioittavan japanilaisravintolan ruokalista vaihtuu 24 sesongin mukaan, ja jokaisessa sesongissa on vielä lisäksi kolme alajaksoa. Keittiöveitsistä Valkama puhkeaa kertomaan samoin kuin Lee Child ampuma-aseista.
Yakuza on japanilainen vastine mafialle. Yakuzan kostossa järjestäytynyt rikollisuus järjestäytyy uudelleen, ja siinä sivussa syntyy puolisormisia roistoja, ruumiita ja vaaratilanteita.
Rikosjuonta kiinnostavampaa on kuitenkin juuri kulttuurin kuvaus ja japanilaisten käsitteiden avaaminen – siitä huolimatta, että Valkama tekee pilkkaa länsimaisesta tavasta ottaa jollekin arkiselle ilmiölle japanilainen käsite, jolloin se heti kuulostaa syvän filosofiselta ajattelulta.
Yakuzan kosto on Valkaman neljäs Riku Mäki -romaani. Se ei välttämättä ole paras kirja aloittaa sarjaan tutustumista, sillä Valkama viittaa melko lailla aiempiin tapahtumiin.
Japanissa on omaperäinen dekkariperinne, josta iloiseksi yllätykseksi viime vuonna osoittautui Keigo Higashinon Uskollinen naapuri (suom. Raisa Porrasmaa, luk. Juhani Rajalin, Punainen silakka 2020). Uskollisessa naapurissa rikostarinaa rakennetaan matemaattisesti Sherlock Holmes -maisen päättelyn hengessä. Teos sai alkuvuonna Suomen dekkariseuran myöntämän ulkomaisen jännityskirjan kunniakirjan.
Uusi Higashino-suomennos Myrkyllinen liitto (suom. Raisa Porrasmaa, luk. Juhani Rajalin, Punainen silakka) on ilmestynyt huhtikuussa. Sen taidan ottaa kuunneltavaksi olympiakisojen aikana.
Japanilaiseen kulttuuriin, erityisesti naimattoman naisen asemaan, pääsee kurkistamaan ilman rikosjuonta myös vaikkapa viime vuonna suomeksi ilmestyneen Sayaka Muratan Lähikaupan naisen (suom. Raisa Porrasmaa, luk. Vuokko Hovatta, Gummerus 2020) kautta. Olen käsitellyt Lähikaupan naista enemmän tässä blogimerkinnässä.