Oletko suurkuluttaja vai kirjankarttelija? Lukututkimuksen yllätyshavainto: miehet käyttävät painettujen kirjojen ostamiseen enemmän rahaa kuin naiset

Profiilikuva
Karo Hämäläinen on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Ei ole enää uutinen, että suomalaiset ovat siirtyneet vauhdilla kuunteluaikapalveluiden käyttäjiksi. Kuvaavaa on, että Suomen Kustannusyhdistyksen ja Kirjakauppaliiton perinteinen ”Suomi lukee” -tutkimus on saanut nimekseen ”Suomi lukee ja kuuntelee kirjoja”.

Yllättävänä sen sijaan pidän Taloustutkimuksen viime vuonna tekemän kyselytutkimuksen sukupuolihavaintoa. Suomalaisen kulttuurin ja kirjallisuuden keskeisiksi kannattelijoiksi on yleensä mielletty yli 50-vuotiaat naiset, mutta ”Suomi lukee ja kuuntelee kirjoja” -tutkimuksen mukaan miehet käyttävät painettujen kirjojen ostamiseen enemmän euroja kuin naiset.

Selitys löytyneekin juuri kuunteluaikapalveluista, joita naiset käyttävät selvästi miehiä hanakammin. Viime vuonna toteutetussa kyselyssä naisista 21 prosenttia mutta miehistä vain 13 prosenttia kertoi maksaneensa kuunteluaikapalvelusta.

Kuunteluaikapalvelu tarkoittaa kuukausimaksullista palvelua, josta saa kuunnella äänikirjoja tai lukea e-kirjoja. Tilastoissa niitä kutsutaan lukuaikapalveluiksi, vaikka kuunteleminen on palveluiden hallitseva käyttömuoto.

Toinen selitys sille, että miehet käyttävät painettuihin kirjoihin enemmän rahaa kuin naiset voi tutkimuksen mukaan johtua siitä, että miesten ostokset painottuvat tietokirjoihin, naisten kauno- ja lastenkirjoihin. Tietokirjat ovat keskimäärin kalliimpia kuin kauno- ja lastenkirjat.